Tytön synnytyskertomus

Nyt tuleekin suoraan synnytyskertomus kun maanantain neuvolan jälkeen sain heti seuraavalle päivälle ajan vauvan painoarvioon. Alku oli vähän shokki kun en päässytkään enää kotiin painoarvion jälkeen vaan jäin sinne ja kotona oli vielä asioita tekemättä ennen vauvan tuloa.

Tiistaina 30.10.2018 rv 38+5 kävin vauvan painoarviossa 12 jälkeen, jossa päätettiin vauvan pienen koon (2500g) vuoksi ruveta käynnistelemään samana tai seuraavana päivänä. Minut siirrettiin saliin 13 jälkeen ja aluksi minulle tehtiinkin rasituskoe klo 14.00 eteenpäin, miten vauva kestää oksitiinitipan ja alkaako niistä synnytys käyntiin. Annosta lisättiin puolentunnin välein ja lopuksi vähän supistuksia tuli, mutta olivat kuitenkin siedettäviä, joista ei sitten synnytys lähtenyt vielä käyntiin. Vähän ennen 19 päätettiin lääkärin kanssa, että laitetaan ballonki, jonka tippumista sitten vaan odoteltiin osastolla. Keskiviikkona 31.10 klo 4.35 ballonki sitten tippui kun vähän vedin sen ollessa jo niin alhaalla.

Kello 5.00 pääsinkin saliin, jossa olin 3-4cm auki ja supistuksia alkoi tulemaan parin minuutin välein ja heiluttelin lantiota supistusten tullessa, hieroin selkää/ reisiä gua sha kammalla ja keskityin hengittämiseen. Vähän ennen kuutta soitin miehelle, joka söi aamupalan rauhassa ja soitti mummin meille kotiin hoitamaan esikoista. Mies pakkasi mukaan kameran/sairaalakassin ja lähti sairaalaan tulemaan.

Kello 6.40 minulle tehtiin vielä sisätutkimus, puhkaistiin kalvot ja laitettiin pinni vauvan päähän kiinni, jolloin olin 4-5cm auki. Kello 6.50 pyysin lämpötyynyn ja tens-laitteen avuksi kun supistuskivut koveni entisestään. Tämän jälkeen nykyinen kätilö toivotti tsemppiä synnytykseen ja sain kätilöopiskelijan ja toisen kätilön seuraksi. Tens-laitteesta ei lopulta hirveästi ollut apua ja supistukset tuntui vaan kipeimmiltä, mitä enemmän lisäsin tehoa ja lämpytyyny auttoi niihin paremmin. Mies toi sairaalakassin/kameran 7.20 aikoihin, mutta hänen piti vielä käydä viemässä auto äkkiä huoltoon ja tulla sitten taksilla sairaalaan.

Pian kun mies lähti niin minulla alkoi supistuskivut entistä kovemmin sattumaan ja yritin hengitellä supistusten tullessa ja pyysin lopulta epiduraalia. Minulle tehtiin kuitenkin vielä äkkiä uusi sisätutkimus kun huomattiin vauvan olevan vähän hiljainen, jonka aikana alkoi vähän tuntumaan ponnistamisen tarvetta. Vauva oli lopulta niin alhaalla, että kätilöopiskelija sanoi vain ”ohhoh” ja haki äkkiä toisen kätilön paikalle. Toisen kätilön tullessa paikalle meinattiin laittaa vielä pikaisesti epiduraali, mutta pian sen jälkeen alkoikin kova ponnistamisen tarve ja kivunlievitykset sai unohtaa ja aloitettiin valmistautumaan vauvan syntymään. Ponnistin kyljelläni ja rv 38+6 kello 7.41 syntyi terve tyttö maailmaan kolmella ponnituksella, mitoin 2808g ja 47,5cm. ❥

Synnytyksen jälkeen oli sekavat fiilikset kun asiat eteni niin nopeasti, etten ehtinyt enää miehelle mitään ilmoittamaan ja hän näki vauvan kun tuli sairaalaan takaisin, josta olikin yllättynyt kun se oli jo mun sylissä. <3 Istukka syntyi 14 min päästä vauvan syntymisen jälkeen ja sain pari pientä nirhaumaa, mihin laitettiin kaksi tikkiä. Hyvä fiilis jäi tälläkin kertaa synnytyksestä ja vointi on ollut todella hyvä synnytyksen jälkeen. Synnytyksen kokonaiskesto oli 2t 41min ja ponnistusvaihe 14 min.

Kotiuduttiin perjantaina 2.11 ja ollaan tässä ihmetelty arkea nelihenkisenä perheenä. Isoveli on ottanut vauvan hyvin vastaan ja auttaa tuomalla tavaroita ja välillä silittelemällä jos vauva itkee. ❥

Neuvola 38+4

Tänään oli jälleen neuvola ja raskaus menee edelleen hyvin, vaikka pikkuhiljaa vauva on alkanut nyt painamaan tuola alhaalla, että kävely ja kyykistyminen sattuu. Sf-mitta oli onneksi kasvanut viikossa, mutta laitettiin nyt kuitenkin lähete kontrolliin kun minua alkanut vähän huolestuttamaan, miten vauva kasvaa ja saan ainakin sitten mielenrauhan asian suhteen. Tässä viikon sisällä pitäisi tulla sinne jo aika tai soittavat erikseen niin nyt vain odotellaan. Vähän neuvolatäti varoitteli, että jos on vauva liian pieni niin voi olla, jotta saadaan hänet jo ennen laskettua aikaa maailmaan kasvamaan.

Paino oli  laskenut viikossa, vaikka olen nyt omasta mielestä saanut syötyä ja nukuttua paremmin nyt kun flunssa hellitti loppuviikosta. Malttamattomana odotellaan uutta tulokasta ja saapa nähdä onko hän 10 päivän päästä jo sylissä kun on laskettu aika ja seuraava neuvolakäynti
Sairaalakassia olen nyt vähän pakkaillut itselleni, jossa on rennot kotiintulovaatteet ja liivinsuojuksia. Hygieniatarvikkeet, neuvolakortin, vesipullon, kameran ja laturit pakkaan kun tulee lähtö sairaalaan ja jotain pientä syötävää ja juotavaa pitäisi vielä hankkia kassiin valmiiksi. Tulokkaan kotiinlähtövaatteet on valmiina kaukalossa lämpöpussin sisällä, jonka mies tuo sitten kun päästään kotiin.

Rv 38+4 (Rv 37+4)

Paino: -600g (-300g) | yhteensä noussut 6,9kg
Verenpaine: (103/72)
Hemoglobiini: - (128)
Syke: +140 (+140)
Sf-mitta: 29,0cm (28,0cm)

Neuvola 37+4

Tänään oli jälleen neuvola ja viikon päähän pitää varata uusi aika, jossa katsotaan miten sf- mitta on kasvanut ja jos kasvua ei ole tapahtunut niin laitetaan todennäköisesti lähete vielä äitiyspolille kontrolliin. Väsymys alkaa nyt painaa kun olen ollut yli viikon yskässä ja nyt tuntuu, että flunssakin tulee samaan syssyyn. Toivottavasti ehdin kuitenkin parantua ennen kun tämä uusin tulokas päättää syntyä, ettei voimat ole ihan poissa. Ruokahalu ollut nyt viikon kateissa sairastelun takia, jonka seurauksena arvasin painon laskeneen, mutta olen yrittänyt syödä vähän väkisin jotain pientä kerrallaan alas.

Hemoglobiini on onneksi pysynyt hyvänä ja noussutkin viime kerrasta, vaikka en ole ihan joka päivä rautatablettia ottanutkaan ja toivottavasti nyt saisin pidettyä vielä näissä lukemissa. Pissatestit on onneksi pysyneet edelleen kunnossa ja niissä ei ole tähän mennessäkään ollut mitään moitittavaa. Päänsärkyä on nyt viikon aikana ollut jonkin verran ja välillä näkynyt valopilkkuja, mutta koska muut arvot on kunnossa ja ei ole voinnissa muuten ollut mitään huolestuttavaa niin lisätutkimuksia ei tarvita. Toivottavasti kaveri pysyisi yksiössään vielä jonkin aikaa kun en malttaisi vielä tästä masusta luopua. <3

Rv 37+4 (Rv 35+1)

Paino: -300g (+500g) | yhteensä noussut 7,5kg
Verenpaine: 102/71 (107/71)
Hemoglobiini: 128 (-)
Syke: +140 (+140)
Sf-mitta: 28,0cm (27,5cm)

Neuvola rv 35+1

Blogin päivitys on vähän jäänyt kun en ole saanut aikaiseksi oikein kirjoitella mitään loppuun, mutta olen yrittänyt kuitenkin neuvolakuulumisia laittaa tänne ylös. Neuvolakäynnit tihentyy jälleen näin lopussa ja seuraava neuvola on alle kahden viikon päästä rv 37. Viikko sitten tuli käytyä jälleen neuvolassa ja vauvalla on edelleen kaikki hyvin, vaikka sf- mitta meneekin sillä alakäyrän puolella.

Uuteen painoarvioon en saanut uutta lähetettä ja en varmaan enää saakaan, mutta uskon pienokaisella olevan silti kaikki hyvin, vaikka siro kaveri meille on todennäköisesti tulossa. En malttaisi odottaa enää tämän kaverin syntymää, mutta mieluusti nautin tästä raskausmasusta vielä hetken aikaa jos tämä on viimeinen kerta kun saan tämän kokea.

Sairaalakassia/vauvan kotiutumisvaatteita voisi pian pakkailla, mutta en ole pitänyt siinä vielä mitään kiirettä ja ajattelin niiden pakkaamista siinä  rv 38. Pientä syötävää voisi miettiä sairaalakassiin jos synnytys käynnistyy jälleen illalla niin voisi yrittää vähän jotain suolaista napostella, koska makea pistää väsyttämään.


Rv 35+1 (Rv 30+6)

Paino: +500g (+1,0kg) | yhteensä noussut 7,8kg
Verenpaine: 107/71 (111/71)
Hemoglobiini: - (125)
Syke: +140 (+145)
Sf-mitta: 27,5cm (24,5cm)

Synnytykseen valmistautuminen

Pikkuhiljaa viikkojen loppuessa on alkanut synnytys pyörimään enemmän mielessä ja miten siihen pitäisi valmistautua. Kävinkin tuossa kuukausi sitten yhdessä valmennuksessa, missä kaksi kätilöä kertoivat synnytykseen valmistautumisesta, kivunlievityksestä, välilihan hieromisesta raskausaikana, ruokavalion vaikutuksesta, synnytysasennoista ja liikkeistä, millä edesauttaa synnytyksen etenemistä.

Tiedoista oli itselleni hyötyä, jotka yritin kaikki ottaa muistiin kun esikoisesta en pahemmin valmistautunut synnytykseen ja annoin sen mennä omalla painollaan eteenpäin. Esikoisen synnytyksessä yritin keskittyä enimmäkseen vaan rauhalliseen ja hiljaiseen hengittämiseen ja hoin mielessäni supistusten tullessa, että ”koko ajan ollaan lähempänä vauvan syntymää”, joka auttoi jaksamaan kipuja. Esikoisen synnytyksestä minulla jäi kuitenkin hyvä fiilis ja se ei minua pelota milläänlailla.

Eniten minua tällähetkellä kuitenkin jännittää, että osaanko lähteä ajoissa sairaalaan ja pitääkin nyt enemmän miettiä sitä lähtöä, etten odota kotona liian kauaa jos avautuminen tapahtuu tässä vielä nopeammin. Onneksi kuitenkin tuleva lastenhoitaja asuu lähellä niin saan pian hoitajan esikoiselle jos tulee nopea lähtö sairaalaan. Haaveissa on kokeilla eri synnytysasentoja jos vain pystyn vaihtamaan asentoa kesken kaiken, käyttää tens-laitetta ja jaksaa ilman kivunlievitystä mahdollisimman pitkälle jos vain kestän, mutta en ota siitä mitään paineita. Tietenkään sitä on vaikea sanoa, miten synnytys lopulta etenee jos siinä tulee jotain ongelmia niin pitää valmistautua myös siihen, ettei se välttämättä mene niinkuin haaveilee.

Tämä raskaus on mennyt todella nopeasti ja hankintojakaan ei ole loppujenlopuksi tullut juuri tehtyä kun käytän myös esikoisen vanhoja vauvanvaatteita ja todennäköisesti tulee vielä saatua tutulta vaatteita sitä mukaan kun heillä jää pieneksi. Meillä on vielä hankinnat jonkin verran kesken ja edelleen pohditaan sisarusrattaiden ja seisomalaudan hyviä/huonoja puolia ja kummat nyt hankitaan. Varsinkin kun tulee pari kertaa viikossa vietyä esikoista kerhoon ja viihtyy vielä rattaissakin, mutta seisomalaudan käytöstä ei ole vielä kokemusta.

Neuvola rv 30+6 / painoarvio

Kävin kaksi viikkoa sitten äitiyspolilla, jossa katsottiin pienokaisen painoarviota ja kaiken olevan muuten kunnossa kun sf-mitta menee alakäyrällä. Painoa hänellä oli rv 28+6 sen 1279g  ja virtaukset ym. olivat kunnossa, eikä jatkotutkimuksia sen seurauksena nyt tarvitse, ellei sf-mitta jatka nyt koko ajan sielä alakäyrällä niin voidaan yksi painoarvio vielä tehdä varmuuden vuoksi.

Tänään oli neuvola, jossa saatiin nyt isyystunnus tehtyä pois alta ja käytiin normaaleja asioita läpi. Sf-mitta menee edelleen sielä alakäyrällä, mutta eiköhän kaikki ole kuitenkin hyvin vaikka siro tyttö on todennäköisesti tulossa. Paino onneksi nousee ihan hyvin ja esikoisen raskaudessa keräsin yhteensä sen vaivaiset 7kg, joka on nyt ylitetty ja saa nousta mun puolesta vielä sen 10kg rajan yli.

Vessassa ravaaminen on nyt lisääntynyt kun vauvan pää painaa tuola alhaalla, joka on nyt vaikuttanut paljon yöuniin kun vessassa pitää käydä tiheästi. Juomista olen yrittänyt nyt vähentää iltaisin ja viime yönä sain pitkästä aikaa nukuttua hyvin sen ansiosta. Kävelykään ei enää kovin nopeaa ole, mutta pakko pysyä pojan perässä kun on niin vikkelä jaloistaan. Pojalle laitettiin myös lähete puhekontrolliin, jos sielä käytäisiin sen kerran vähän katsomassa tuota puhetta. Se on kuitenkin nyt hyvin edistynyt pojan aloittaessa kerhon niin luulen, jotta se tuosta alkaa pian höpöttämään enemmän ja selvemmin.

Rv 30+6 (rv 27+0)

Paino: +1,0kg (+1,3kg) | yhteensä noussut 7,3kg
Verenpaine: 111/71 (102/63)
Hemoglobiini: 125 (117)
Syke: +145 (+145)
Sf-mitta: 24,5cm (21cm)

Lääkärineuvola rv 27+0

Nämä viikot tuntuu menevän oikein hujauksessa ja tänään oli myös odotettu lääkärineuvola. Vointi on ollut suurimmaksi osaksi hyvä, vaikka välillä tulee kipeitä harjoitussupistuksia ja iskias kipuilee, mihin lepo on ainakin vielä auttanut.

Kaikki oli muuten neuvolassa mallillaan, mutta sf- mitta menee vähän alakäyrällä jonka takia sitten päätettiin laittaa lähete painoarvioon ihan varmuuden vuoksi, vaikka mitään hätää ei pitäisi kuitenkaan olla. Ihan hyvä kuitenkin, että katsotaan kaiken olevan kunnossa ja mua ei haittaa yhtään kun pääsen pikkuisen ultrassa pitkästä aikaa näkemään.

Me ollaan nyt palattu normaaliin arkeen kun miehen loma loppui ja blogista tuli myös pidettyä taukoa, mutta jospa tässä taas saisi pikkuhiljaa jotain kirjoiteltua. Pari aihetta mulla luonnoksissa on kesken, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa loppuun. :)

Rv 27+0 (Rv 22+5)

Paino: +1,3kg (+1,3kg) | yhteensä noussut 6,3kg
Verenpaine: 102/63 (104/69)
Hemoglobiini: 117 (124)
Syke: +145 (+145)
Sf-mitta: 21cm (18,5cm)

Neuvola rv 22+5

Tänään oli pitkästä aikaa neuvola ja käytiin viime kerralta saatuja lappuja läpi, joista juteltiin meidän ihanan neuvolatädin kanssa melko pitkään ja oli mukavaa kun kuunneltiin, eikä ollut mitään kiirettä kotiin lähtemisen kanssa. Kaikki arvot on edelleen kunnossa ja olen yllättynyt kun hemoglobiini on pysynyt vielä näinkin hyvänä, vaikka olen rautalääkettä vain silloin tällöin ottanut. Esikoisesta oli näilläviikoilla 108 eli ihan hyvä kun on pysynyt nyt korkeammalla.

Suoliston toiminta on nyt viime aikoina hidastunut ja veden juontia pitäisi yrittää vähän vielä lisätä, niin jospa se siitä helpottaisi. Paino nousee hyvin samaa tahtia kun esikoisesta ja nyt saa mun puolesta tulla sen samat 5kg tai enemmän, mitä tähän mennessä on tullut.

Sf- mitta oli 2,5cm pienempi kuin esikoisesta ja meni käyrällä ihan siinä normaalin viivan alapuolella, mutta mitään huolta ei pitäisi siitä olla. Seuraava käynti onkin taas kuukauden päästä eli rv 27 ja samalla on myös lääkärineuvola. :)

Rv 22+5 (Rv 15+6)

Paino: +1,3kg (+2,2kg) | yhteensä noussut 5,0kg
Verenpaine: 104/69 (103/70)
Hemoglobiini: 124 (130)
Syke: +145 (145+)
Sf-mitta: 18,5cm

Äitiyspakkaus vai raha

Olen yrittänyt miettiä otanko äitiyspakkauksen vaiko en ja olen päässyt nyt asiasta lopputulokseen. Tälläkertaa pakkaus jää ottamatta ja tämän vuoden pakkaus ei valitettavasti tehnyt minuun oikein suurta vaikutusta, koska jotenkin se on omaan silmään liian harmaa/väritön, muutamia bodyja ja housuja lukuunottamatta.

Vastaus varmistui vielä entisestään rakenneultran jälkeen ja tykkäsin enemmän esikoisen 2015 pakkauksesta, vaikka se soveltui joidenkin mielestä paremmin pojalle niin minulla pääsi kuitenkin kaikki vaatteet käyttöön pojan kasvaessa. Olen miettinyt kun en pakkausta ota niin ostan ainakin sen makuupussin talteen, kuten esikoisesta on myös tallella ja ostan mahdollisesti sillä rahalle sitten jotain hyödyllistä vauvalle, mitä meiltä puuttuu.

Minusta on kuitenkin todella hienoa kun äitiyspakkausta jaetaan ja siihen on mahdollisuus, jossa on kuitenkin kaikkea hyödyllistä vauvalle. Kuten myös se on hienoa, että sen voi ottaa rahana ja ostaa  jotain tarpeellista vauvalle, mitä puuttuu.. :)

Mitä muut ovat tykänneet tämän vuoden pakkauksesta? :)

Muutoksia arkeen

Elokuussa meidän arki muuttuu jonkin verran kun esikoinen aloittaa kerhon 2 kertaa viikossa/ 3,5 tuntia päivässä. Pitkään olen nyt seurannut, kuinka esikoinen kaipaa enemmän oman ikäisten seuraa ja kerho tuntui siihen hyvältä vaihtoehdolta. Saisi samalla lisää niitä leikkikavereita, puhe kehittyisi enemmän  ja oppisi vähän lelujen jakamista.

Tämä tulee omasta mielestä nyt hyvään aikaan kun toinen lapsi syntyy alle 5 kuukauden päästä ja oma vointi ei välttämättä ole enää parhain siinä loppuraskaudessa, että pystyn entiselleen touhuta pojan kanssa niin on ainakin nyt kerho, missä pääse enemmän leikkimään kavereiden kanssa. Vaikka rakastankin olla lapsen kanssa kotona ja leikkiä hänen kanssaan niin tämä kerho tekee hänelle ihan hyvää. Alkuvuodesta olisi tarkoitus aloittaa sitten perhekerho kerran viikossa, mihin mentäis sitten esikoisen ja vauvan kanssa. Pieniä muutoksia tulee meidän arkeen, mutta jatkan vielä kotiäitinä tulevan vauvan ollessa 3v ja mietin sitten työelämään palaamista.

Viimeinen alkio aiotaan siirtää tulevaisuudessa pakkasesta pois ja mietinnässä vielä säästetäänkö yksityiselle uusia hoitoja varten vai jääkö lapsiluku tähän. Mutta sen näkee sitten vähän myöhemmin kun sen aika koittaa ja miten arki kahden lapsen kanssa lopulta alkaa sujumaan. :)

Rakenneultra / rv 20+0

Tänään oli rakenneultra ja yöllä ei oikein tullut nukutuksi kun mietin kumpikohan on tulossa ja onkohan kaikki vauvalla hyvin, mutta turhaan murehdin. Kaikki oli pienokaiselle todella hyvin.

Kätilö kertoi tarkasti kaikki, mitä näkyi. Löytyi varpaat, sormet, sydän, pään rakenteet, munuaiset, istukan virtaukset jne, jotka kaikki oli kunnossa. Välillä naurettiin kun kaveri oli niin vilkkaalla päällä, ettei meinattu kaikkia mittauksia saada tehtyä, mutta rauhoittui lopulta vähäsen niin saatiin oikeat mitat. Painoa hänellä on 331g. :)

Sukupuoli saatiin myös selville kun annettiin kätilölle siihen myöntävä vastaus. Olin lähes 99% varma sukupuolesta, mutta yllätys olikin suuri kun hän paljastui....

Esikoinen saa pikkusiskon! ❥

Se sukupuoli, onko sillä väliä?

Täälä taas pienen blogitauon jälkeen! Olen tätä otsikon aihetta miettinyt paljon nyt kun toinen lapsi on tuloillaan ja pian saadaan ehkä sukupuolikin selville. Olen aina haaveillut sekä pojasta, että tytöstä ja kuinka ihanaa olisi saada ne molemmat.

Minulla on alusta asti ollut melko vahva poikaolo, mutta nyt en osaa enää yhtään sanoa kumpiko olisi tulossa ja on vähän sekavat fiilikset siitä sukupuolesta. Raskaus on helpompi kuin esikoisesta niin jotenkin veikkaan kuitenkin enemmän poikaa, mutta sitä todella vaikea koskaan sanoa kun kaikki raskaudet on niin erilaisia. Maha kasvaa yhtä hitaasti kuin esikoisesta ja myös painon nouseminen menee samoissa linjoissa, tosin nyt voisi tulla vähän enemmänkin kiloja kun esikoisesta. Myöskään mitään erityisiä mielihaluja ei ole ollut kummassakaan raskaudessa kun maistuu sekä suolainen, että makea ruoka. Kiinalainen ruoka on tosin ollut alusta asti se juttu, mutta se on ollut jo ennen raskauttakin, mitä voisin syödä joka päivä ja oikeastaan vain se kanaa ja kasviksia chilikastikkeessa. :D

Pojasta meillä on melko neutraali vaatevalikoima, joka menisi molemmille mutta uskon tekeväni jotain lisäyksiä, jos tämä tytöksi paljastuisi. Sukupuolella ei kuitenkaan ole mitään väliä, kunhan vauvalla on kaikki kunnossa. 9 päivän päästä ehkä kuullaan kumpiko tuola asustelee ja malttamattomana jo odotan sen kuulemista, jos hän suostuu näyttämään jalkoväliään.

Pähkinä 18+5 ❥

Rv 15+6 / Toinen neuvola

Tänään oli toinen neuvola ja tuli pino lappuja täytettäväksi seuraavaa kertaa varten, joka on sitten rv 22+5. Keskusteltiin omasta hyvinvoinnista, perhe-elämästä ja minkälaiset vanhemmat halutaan lapsillemme olla. Muutama kyynelkin tuli itkettyä käynnin aikana kun tunteet nousi pintaan, mutta muutenpa käynnistä jäi hyvä fiilis. Sydänäänet oli mukava päästä kuulemaan, vaikka niitä kuuntelen kotona melkein päivittäin.

Paino nousee samaa tahtia, mitä esikoisesta näilläviikoilla ja saapa nähdä tyssääkö painonnousu tälläkertaa kun päästään puolivälin yli. Esikoisesta nimittäin nousi loppuraskaudessa rv 23-40 enää sen kilon ja ne kaikki tulikin jo siinä alussa. Saapa nähdä, miten tälläkertaa nousee ja nyt saisi tulla yli 10kg kun viimeksi päästiin siihen 7kg, joka laski jo kahdessa viikossa siihen, mitä olin ennen raskautta.

Vointi on edelleen hyvä, vaikka iskias meinaa nyt välillä kipuilla ja tukivyö odottaisi kaapissa, mutta en ole nyt vielä paljon käyttänyt kun kivut eivät ole jokapäiväisiä. Laskettu aika tosin aikaistui päivällä ja huomenna vaihtuukin sitten jo rv 16+0 ja 17 viikko käynnistyy. :)

Rv 15+6 (Rv 9+5)
Paino : +2,2kg (+1,5kg)
Verenpaine: 103/70 (109/65)
Hemoglobiini: - (130)
Syke: 145+

Rv 15+1

Niin se aika rientää ja tuntuu, että tämä raskaus on mennyt oikein vauhdilla. Enää ei ole kuin 5 viikkoa rakenneultraan, missä sitten selviää kumpiko tuola oleskelee ja omat fiilikset välillä vaihtelee, mutta olen melko varma sukupuolesta.

Tämä raskaus on ollut todella helppo esikoisen raskauteen verrattuna ja myönnän, että välillä olen ihan unohtanut, jotta tässä edes ollaan raskaana. Maha näyttää kasvavan tässäkin raskaudessa hitaasti ja en kyllä tiedä, missä piilossa nämä vauvat mulla oleskelee tai ovat vain niin pienessä tilassa tuola.

Ensi viikolla kutsuu myös toinen neuvola ja odotan jo innolla käyntiä kun päästään kuulemaan sydänääniä. Paino on noussut hyvin ja saapa nähdä paljon tässä raskaudessa nousee.

Pähkinä rv 15+1 ❥

Miksi kirjoitan blogia

Aloitin bloggaamisen keväällä 2013 kun meillä oli esikoisen yritystä vähän alle vuosi täynnä, kirjoittaakseni omista fiiliksistä ja tuntemuksista. Lapsettomuuden syyn selvittyä 1v6kk yrityksen jälkeen tämä koko homma tuli vasta todentuntuiseksi, että meidän tapauksessa niitä lapsia ei sittenkään vain saada, vaikka niitä ihmeitä on joillekkin tapahtunut kaikesta huolimatta. Blogi on alusta asti painottunut suurimmaksi osaksi vauvakuumeiluun, lapsettomuuteen, lapsettomuushoitoihin ja odotusaikaan, mutta välillä myös meidän arkeen tai omaan elämääni.

Kirjoittaminen on minulle vähän kuin harrastus tai päiväkirja, minne voin kirjoittaa ylös kaiken ja muistella myöhemmin niitä aikoja. Myös vertaistuki on ollut minulle tärkeää kun on tiennyt, että on muitakin lapsettomuudesta kärsiviä ja on ollut ihana lukea muiden onnistumistarinoita ja valitettavasti myös niitä huonoja kun lasta ei ole hoidoista huolimatta suotu. Toivon, että oma blogi toisi jollekkin saman asian kanssa kamppailevalle toivoa, ettei kannata vielä luovuttaa ja se tärkein aarre voi olla tiedossa jo ihan nurkan takana.

Olemme olleet kaikesta huolimatta onnekkaita, että raskaudet on alkaneet hoitojen avulla melko helposti, jo siitä toisesta tai kolmannesta alkionsiirrosta. Meille on suotu jo yksi ihana lapsi hoidoilla, jonka seuraksi tulisi loppuvuodesta myös se toinen ihme, jossa ollaan nyt onneksi jo ihan  turvallisilla vesillä. Silti se pieni menettämisen pelko on vielä takaraivossa, mutta yritän olla siitä välittämättä johon en voi millään lailla vaikuttaa. Yritän tästä nyt nauttia ja kun olen löytänyt dopplerilla vihdoin sydänäänet niin se helpottaa tätä omaa pelkoa. :)

NT-ultra / rv 12+4

Tänään tuli käytyä taas katsomassa pikkuista ja vähän ennen ultraan pääsyä rupesi jännittämään löytyykö sieltä vielä sykettä, mutta onneksi kaikki oli hyvin ja niskaturvotusta oli vain 0,78mm ja pituutta pikkuisella 6,7cm. Syke myös päästiin kuulemaan ensimmäistä kertaa ja miten ihanalta se voi kuulostaakkaan. Kovasti taas pikkuinen potki ja heilui menemään ja mun fiilis sukupuolesta pysyy edelleen melko vahvana, mutta katsotaan sitten kesäkuun rakenneultrassa pitääkö se paikkaansa.

Olen saanut edelleen nauttia tästä oireettomasta raskaudesta ja tämä on ollut ihan luksusta esikoisen raskauteen verrattuna. Mies ei ole vielä sisäistänyt tätä uutta raskautta ja luulen, että se tulee jälleen vasta sitten kun maha kasvaa tai pikkuinen on syntynyt, vaikka iloinen hän on kyllä uudesta tulokkaasta. 

Seuraavaksi odotellaan niitä liikkeitä ja todennäköisesti tunnen ne taas melko aikaisin kun istukka oli siirtynyt edestä nyt takaseinämään. Vielä 8 viikkoa niin ehkä varmistuu kumpiko tuola majailee. 😍

Pähkinä rv 12+4 ❥

Kaikki hyvin!

Kävin tänään yksityisellä ultrassa ja kaikki oli onneksi mallillaan. Istukka oli myös edessä, mikä myös selittää sen, ettei sykettä ole löytynyt. Oli sama lääkäri, joka teki mulle helmikuussa keräyksen ja alkionsiirron. Molemmat siinä hymyiltiin ja naurettiin kun pikkuinen kovasti potki menemään. Nyt saa olla rauhallisin mielin ja nauttia tästä raskaudesta. ❥

”Sinussa on valo, sinussa on yö

Sinulla on sitkeä sydän joka lyö.”

Juha Tapio 

Pähkinä rv 10+6 ❥

Pelko vei vallan

Niin se taas iski viikonloppuna kun neuvolassa ei suostuttu viikolla ultraamaan, vaikka vastauksen jo tiesin sitä kysyessäni, mutta ajattelin kuitenkin varovaisesti kokeilla kepillä jäätä. Paniikki kasvoi lisää viikonloppuna kun kokeilin kuunnella sydänääniä, mitä en tietenkään löytänyt ja lopulta rauhoituin kun ajattelin vielä olevan liian aikaista tai pikkuisen olevan jossain hyvässä piilossa. Silti olen stressannut pääni puhki jos on tullut keskeytynyt keskenmeno ilman mitään vuotoa ja kasvu on pysähtynyt, vaikka varhaisultrassa kaikki oli hyvin. Varhaisultran jälkeen on ollut muutenkin todella epäuskoinen olo ja pelko takaraivossa, että päättyykö tämä hyvin ja voidaanko meille vielä suoda onnellinen raskaus loppuun asti. Pikkuhiljaa olen viikonlopusta rauhoittunut, mutta silti tässä pyöritän mielessäni jos kävisi yksityisellä ultrassa tai jos vielä kokeilisin kysyä neuvolasta ultraan pääsyä. 

Raskausaika on ollut tälläkertaa täysin erilainen jos vertaa esikoisen raskauteen, koska oireina on ollut vain rintojen arkuutta ja välillä ruokahalun vaihtelua joitain ruokia kohtaan. Vessanpönttöä ei ole tarvinnut kertaakaan halata ja myös se migreeni on pysynyt poissa tässä raskaudessa, ylipäätänsä koko raskaus on mennyt tähän mennessä hyvin ja vointi on ollut todella hyvä. En edes kuvitellut, että se voisi mennä näin helposti ja olen yrittänyt tästä nyt nauttia. 

Kävin tänään antamassa sikiöseulantaa varten verikokokeet, jonka aika ei ole vielä tullut ja myös ensi viikon sormileikkausta varten otettiin kokeita. Tuleva leikkaus vähän hermostuttaa, vaikka tiedän sielä olevan ihan hyvät lääkärit ja annetaan turvalliset lääkkeet, mitkä ei pitäisi vaikuttaa vauvaan mitenkään. Kuitenkin vähän pelottaa miten se sujuu kun kuulen kaiken, vaikka en näe tai tunne mitään. Jospa se siitä ja pitää yrittää luottaa sen menevän hyvin, vaikka kaikissa leikkauksissa on aina vaaransa.

Kotimaassa takaisin

Tällähetkellä on melko rentoutuneet ja hyvät fiilikset Portugalin lomasta, joka tuli hyvään aikaan ja tällaista mahdollisuutta en usko enää olevan tulossa, että pääsisin ilman lapsia tai miestä  matkustamaan ulkomaille. Ensimmäiselä viikolla otin jonkin verran kuvia, mutta viimeisellä viikolla en enää pahemmin kulkenut kamera tai kännykkä kädessä. Yritin vain nauttia ja painaa ne kauniit maisemat mieleeni.

Heräsimme aina joka aamu kello yhdeksän ja aamupalan jälkeen menimme meren rannalle kävelemään paljailla jaloilla tunnin ajaksi, jonka jälkeen tultiin takaisin tekemään ruokaa tai valmiiseen pöytään. Ostimme siis kaikki ruoat kaupasta ja muutaman kerran käytiin syömässä ulkona. Syömisen jälkeen lepäiltiin ja levättyämme muu perhe lähti juoksemaan kentälle tai maastoon ja minä kuvailin sitten yleensä heidän juoksua ja juoksin myös vähäsen vointiani mukaan. Treenien jälkeen syötiin ja tehtiin jotain muuta. Iltaisin katseltiin yleensä joku elokuva, jonka jälkeen ruvettiin nukkumaan.

Muutaman kerran käytiin myös parissa ostoskeskuksessa shoppailemassa ja mukaan tarttui esikoiselle kesäksi t-paitoja, kuten myös tulevalle vauvalle yksi body, mitä ei voinut jättää kauppaan. Noin 24 tunnin matkustaminen vei voimia ja sunnuntaina olin melko uupunut kun en saanut nukuttua yöllä kuin alle 2 tuntia pienissä pätkissä ja kotiin tullessa menin samaan aikaan nukkumaan kun esikoinen. Pää oli melko sekaisin illalla siitä matkustamisesta ja vähäisistä yöunista, jonka takia aivot kävi kierroksilla ja uni ei meinannut heti tulla. Nyt muutamilla hyvillä yöunilla alan olla jo voiton puolella tämän väsymyksen kanssa ja jaksaa taas paremmin leikkiä taaperon kanssa. :)

Rv 8+1

Tänään vaihtui uusi raskausviikko ja nyt on saanut olla ihan rennoin mielin kun vuoto loppui. Tälläviikolla alkion sydän saa oikean muotonsa ja alkaa lyömään noin 150 kertaa minuutissa ja kohtu alkaa kasvamaan lujaa vauhtia. Hän muistuttaa edelleen pientä katkarapua.

Oireita on edelleen rintojen särkeminen ja välillä pieni turvotus. Huonovointisuudesta, migreenistä ja muusta ei ole ollut tietoakaan, mitä en ole edes kaivannut ja näyttävästi kaikki etenee hyvin oireettomuudesta huolimatta. Nyt vain odotellaan masun pyöristymistä ja niitä ensimmäisiä hipaisuja.

Pikkuinen rv 8+1 ❥

Vuoto loppunut

Tiistaina loppui vuoto ja onneksi se ei muuttunut runsaaksi, eikä kivut pahentuneet. Nyt olen saanut paremmin nautittua lomastakin, joka tuntuu luksukselta kun ei tarvi huolehtia kuin vain itsestään ja pikkuisesta mahassa. Eilen uskalsin käydä vähän juoksemassakin ja hyvin se sujui näin raskaana ollessakin kun tullut pari kuukautta taukoa juoksulenkeistä käden takia. Toivon, että tämä sujuu kaikesta huolimatta hyvin ja nautin nyt tästä lomasta ja lämmöstä. :)

Sisupussi rv 7+6! ❥

Pelottaa

Jälleen olen siinä tilanteessa kun vuodan verta, enkä tällähetkellä tiedä miten tässä pystyy olemaan positiivinen. Juuri eilen kun päästiin näkemään syke ja huokaisemaan helpotuksesta niin asiat kääntyy yöhön mennessä ihan toisin.

Illalla alkoi verinen vuoto, jota tulee edelleen ja alkoi pahimpaan mahdollisempaan aikaan kun olen tänään matkalla sinne Portugaliin, eikä tässä nyt ihan heti pääse lääkärin vastaanotolle tarkistamaan tilannetta.

Toivon niin, että tämä ei tästä runsastu, kivut pahene ja olisi ihan harmitonta vuotoa, mutta nyt pelkään todella kestääkö tämä loppuun asti. Kunpa sinä pikkuinen vielä taistelisit ja pysyisit matkassa! ❥

Onnellinen! ❥

Aamulla oli varhaisultra ja kaikki oli pikkuisella hyvin ja sydän sykki vimmatusti. Nyt on huojentunut fiilis, koska kaikki oli oireettomuudesta huolimatta kunnossa ja nyt vain pitää odotella seuraavaa kertaa eli NT-ultraa ja toivoa, että silloinkin saadaan hyviä uutisia. <3

Uskalsin myös varata ensimmäisen neuvolan, joka menee kahden viikon päähän kun kotiudun Portugalin lomalta ja pikkuhiljaa alkaa tämä raskaus hahmottua, että tämä on totista totta. :)

Pikkuinen rv 7+1 ❥

Oireeton alkuraskaus

Olen tehnyt nyt parina päivänä raskaustestin, koska tämä alkuraskaus on ollut melko oireeton. Ainut, mistä tiedän olevani raskaana on rintojen arkuus ja perjantaina iskenyt ensimmäinen migreeni. Esikoisen raskaudessa oli heti huonovointisuutta, rintojen arkuutta, migreeniä, maha turposi jokaisen syömisen jälkeen ja mahaa nippaili. Tiedän, että kaikki raskaudet on erilaisia, mutta en odottanut ihan näin oireetonta raskautta ja voin tällähetkellä kaikilta osin mainiosti. Oireet voi tosin tulla vasta myöhemminkin niin pitää nauttia tästä oireettomuudesta vielä kun voin.

Enää 4 päivää varhaisultraan ja päivä päivältä alkaa enemmän jännittämään. Ensi lauantaina lähden myös Portugaliin ja vähän kyllä jännittää, miten kestän olla tuosta taaperosta erossa niin pitkään ja soittelen varmasti päivittäin videopuheluja. <3

Pikkuinen rv 6+4 ❥

3+

Ihanaa päästä tähän tilanteeseen kun digitesti näyttää 3+ ja nyt saa onneksi huokaista helpotuksesta, koska raskaushormoni on noussut ja tavoitteet on nyt täytetty. Seuraavaksi odotellaan 12 päivän päästä olevaa varhaisultraa ja lähtöä Portugaliin.

Raskausoireita ei ole vieläkään mitenkään erikoisesti. Toinen rinta on vähän arempi kuin toinen, välillä iltaisin mahaa turvottaa ja kerran tai pari on tullut hetkellinen huono olo kun söin nopeasti. Esikoisesta tuli heti hirveät turvotukset, mahaa nippaili ja huono olo tuli jo parin tunnin syömättömyyden jälkeen. Saapa nähdä minkälainen raskaus tästä tulee. :)

Pikkuinen rv 5+3

Kaikki hyvin

Eilen käyty verikokeessa ja tänään soitettiin tulokset. HCG oli 379 eli ihan hyvissä rajoissa ja samalla varattiin aika varhaisultraan, joka on perjantaina 23.3 rv 7+1. Samana iltana lähden bussilla kotiseudulle ja lauantai aamulla lennän perheeni kanssa Portugaliin. Onneksi oli aikoja niin reissussa saan toivon mukaan olla huoletta, jos kaikki nyt menee raskauden kanssa hyvin loppuun asti. En malta odottaa! <3

Raskaus etenee

Raskaana ollaan edelleen ja pientä vuotoa tulee välillä, mutta mitään hätää ei pitäisi olla kun ei ole runsasta. Viikonlopun aikana minuun iski flunssa ja poika on ollut nyt jonkin aikaa jo kipeänä, mutta on nyt pikkuhiljaa paranemaan päin, onneksi. 

Ensi viikko tulee otettua nyt rauhallisesti ja minulla on kädestä ensi viikolla käynti ja siitä sen verran, että sormi todennäköisesti aukaistaan tässä lähiaikoina ja rapsutetaan arpikudokset pois jänteen ympäriltä, jotka laittaa niin kovasti vastaan etten saa peukaloani koukistettua. Jos jänne on mennyt poikki uudestaan niin sitten otetaan saman käden kädestä uusi jänne, joka on  ns. turha jänne, mutta katsotaan ja raskaudesta pitää nyt kertoa tulevan leikkauksen takia. :) 

Veristä tiputtelua

Tänään tuli ensimmäistä kertaa veristä vuotoa ja vähän huolestuin, että tuleeko nyt keskenmeno. Onneksi se oli melko vähäistä ja uskon olevan täysin harmitonta alkuraskauden vuotoa. Tein kuitenkin vielä raskaustestin ja siihen tuli pian vahvat viivat testiin. Tänään on 10 päivää siirrosta ja maanantaina kutsuu verikoe, jossa saa selvyyden paljon raskaushormoni on noussut. Toivottavasti vuoto ei kasva kovin runsaaksi ja raskaus sujuisi loppuun asti hyvin, mutta seurataan tilannetta. :)

Viivat vahvistuu

Kuvat otettu ylhäältä alas lukien pp 5- pp 7 ja ne ovat onneksi vahvistuneet ja eivät vielä kovin vahvat voi ollakkaan näillä päivillä. Maanantaina kutsuu verikoe ja tiistaina soitetaan tulokset niin kuulee tuomion. Tällähetkellä en osaa olla yhtään huolissani kun päätin, että tälläkertaa en murehdi turhia, koska esikoisen raskaus meni suurimmaksi osaksi pelätessä pahinta. Keskenmeno tulee jos on tullakseen, mutta nyt ajattelin nauttia ja olla stressaamatta turhia, mihin en voi millään keinolla vaikuttaa. 

Onko oireita? Nyt olen eilisestä lähtien ollut tuntevani pientä paineen tuntua ja maha täyttyy jo ihan pienestä ruoka annoksesta ja toinen rinta on vähän kosketusarka kun siihen koskee, mutta muuten en ole vielä mitään isompaa huomannut. Eiköhän ne oireetkin pikkuhiljaa rupea tulemaan. Esikoisesta kärsin migreenistä alkuraskaudessa ja toivon, että tälläkertaa välttyisin siltä kun ei tee mieli maata sängyssä kun mieskin lähtee nyt työreissuun kolmeksi viikoksi ja sen jälkeen minä lähden oman perheeni kanssa Portugaliin kahdeksi viikoksi, että tässä on pieni loma arjesta kyllä tarpeen. :) 

En malttanut sittenkään odottaa

Meinasin, etten sitä testiä tee vielä mutta se liikaa kuumotti kylppärin kaapissa aina kun vessassa kävin ja olihan se pakko lopulta käyttää. Tällähetkellä olen kuin puulla päähän lyöty, enkä osaa kuvitella tätä todeksi mutta pakko se on uskoa, että raskaana ollaan.

Keskenmeno tulee jos on tullakseen, mutta nyt nautin tästä hetkestä niin kauan kun voin. <3

PP 5

Taas eletään näitä piinapäiviä ja nähtäväksi jää, miten tämä kierto päättyy. Mulla on jäänyt nyt tavaksi, että aina siirron jälkeen pidän kerran päivässä lämmintä kaurapussia mahan päällä kun näin tein myös esikoisen siirron jälkeen.

Verikoe on  5.3 ja testaan kuitenkin ennen sitä ja mietin testaavani keskiviikkona, jolloin on 7 päivää siirrosta koska keskenmenneessä ja esikoisen raskaudessa näkyi jo silloin. Oireita ei ole oikeastaan pahemmin ollut, mutta katsotaan miten tässä käy. Parin päivän päästä ollaan taas viisaampia. :)

Tällainen on meidän kaksivuotias

Niin se vuosi on taas vierähtänyt, että tälläkertaa on aika kirjoitella kuulumisia tuosta ihanasta kaksivuotiaasta pojasta. Hänen kanssaan viettää paljon aikaa touhuillen ja höpötellen. Hän lähtee innokkaasti mukaan kaikkeen, oli se sitten pyykkikoneen täyttö, kuivausrummun tyhjäys, kauppakassien tyhjäys tai lelujen siivoaminen lelulaatikkoon takaisin. Suurimmat Itkupotkuraivarit syntyy yleensä siitä, kun ulos ei pääse koko ajan tai ei saa tehdä jotain kiellettyä asiaa

Poika on vielä melko äitin poika, mutta onneksi nykyään kelpaa muutkin kun käteni on nyt vähän rajoittanut yhteisiä tekemisiä. Pihalla lempipuuhiin kuuluu pulkkailu, lumen lapioiminen ja kolaaminen tai isin auttaminen polttopuiden kantamisessa sisälle. Elektroniikka ja kaikki koneet kiinnostaa kovasti ja varsinkin lumiauran tai roskakuskin menoa ihmetellään suurin silmin.

Taaperosta on pikkuhiljaa alkanut kuoriutumaan melkoinen höpöttelijä ja toistaakin nykyään joitain sanoja, jos on puhetuulella. Myös sanavarastoon on muutama ei toivottu sana tullut, mutta onneksi niitä kuuluu harvoin.

Ruokailun kanssa ollaan menossa parempaan ja nykyään se maistuu hyvin, kun välillä on ollut kausia että sitä syödään vähän. Ruokaa osataan pyytää välillä myös lisääkin ja onneksi tälläkertaa mennään näin. Herkkuja poika ei ole vielä juuri syönyt, mutta välillä on saanut maistaa pullaa tai jäätelöä jos on ollut jossain tarjolla.

Päiväunet maistuu nykyään vaihtelevasti ja 3-4 kertaa viikossa poika suostuu ne nukkumaan. Autossa uni tulee parhaiten jos ollaan jossain menossa, mutta nykyään päiväunet on vähentyneet. Yöunille nukahdetaan onneksi hyvin. Jonain öinä käydään poikaa rauhoittelemassa, mutta yleensä mennään ilman herätyksiä. Pottailu on myös edistynyt ja suostutaan pitkän tauon jälkeen pissimään taas pottaan.

Taaperomme on ihana, iloinen, hassuttelija, määrätietoinen ja herkkä. Meidän rakas ja valloittava kaksivuotiaamme. Ensi viikolla on pojan 2-vuotis neuvola, niin näkee pitkästä aikaa paljon hän on kasvanut. :)

Päästiin sittenkin siirtoon

Tiistaina ne siirto toiveet hävisi heti aamusta kun tuli puhelu Fertinovasta, että niiden neljän alkioiden jakautumisessa on ongelmaa, eikä siirtoon pääsy näytä hyvältä. Sovittiin siirto tälle päivälle ja soitin kello 9, mikä on niiden tilanne ja olin jo koko viime illan itkenyt, että julkisen puolen hoidot olivat tässä ja nyt pitää odottaa yli vuosi, että saadaan kerättyä rahaa yksityisellä. Olin sitten yllättänyt kun sainkin aamulla tietää, että 1 alkio siirretään ja 1 laitetaan pakkaseen. Toivottavasti hän tarraisi kiinni!<3

Huomenna siirto

Tänään soitin väliaikatietoja alkioiden tilanteesta ja näillänäkymin siitä yhdeksästä alkiosta on jäljellä 4, jotka etenee normaaliin tahtiin. Vähän kyllä jännittää tippuuko tuosta määrästä vielä alkiota pelistä pois. Pitäkää peukkuja! <3

Punktio ohi

Eilen oli punktio ja saatiin 11 munasolua, josta 11 oli kypsää ja 9 hedelmöittynyt ja pitää nyt vain toivoa näiden olevan sisupusseja ja saataisiin pakkaseen edes muutama. Sunnuntaina aloitan tukilääkityksen ja tiistaina kutsuu sitten siirto, jos hyvin käy. <3

Kolmas ultra

Ultrassa käyty ja löytyi 11 follikkelia 11-18mm kokoisia ja yksi 28mm liian suureksi kasvanut, mikä voi olla esteenä siirtoon pääsyyn jos tuosta vielä kovin kasvaa. Saatiin myös varmistus punktiopäivästä, joka on perjantaina ja siirto olisi seuraavan viikon tiistaina, jos sinne asti päästään. Keskiviikko iltana pistän irrotuspiikin eli Ovitrellen ja huomenna pistän vielä Gonal-F:aa ja laitan nenäsumutetta niin nämä saa lopettaa. Tästä tulikin tällainen jännitysnäytelmä, miten tässä hoidossa käy ja päästäänkö lopulta siirtoon. Toivoisin kyllä ettei enää tulisi niitä vastoinkäymisiä, mutta nyt on pakko siihen varautua.

Kohti punktiota edetään

Seurantaultra oli tänään ja löytyi yhteensä 10 follikkelia 8-18mm väliltä. Pistelyt ja nenäsumutteen käyttö jatkuu vielä ainakin sunnuntaihin ja maanantaina käyn vielä kolmannen kerran ultrassa ja punktio todennäköisesti ajoittuisi keskiviikolle ja siirto ehkä seuraavan viikon maanantaille jos tehdään pitkä viljely. Toivottavasti tuo määrä tuosta vielä kasvaisi ja saataisiin mahdollisimman monta munasolua kerättyä, että myös pakkaseen saataisiin jotain säilöön. Pelkään vain, että tälläkään kertaa ei saada montaa munasolua kerättyä, vaikka kovasti meinattiin että tästä hoidosta otetaan kaikki irti tai sitten mun kroppa ei vain toimi oikein.

Nollaultra

Tänään on käyty ultrassa, jossa oli kaikki hyvin. Tänään illalla alkaakin Gonal-F:n pistely, joka jatkuu tasan viikon päästä olevaan toiseen ultraan ja sitä seuraavalla viikolla todenäköisesti tehdään punktio ja ehkä siirto. Synarelan käyttö puolittui myös niin, että enää tulee vain yksi suihkaus kaksi kertaa päivässä. Pistäminenkin pitäisi onnistua kun puristan leikatun käden etusormilla mahaa ja toisella kädellä pistän. Eletään taas jännittäviä aikoja kun tässä hoidossa voi käydä, miten vain. :)

Onneksi ehditään tekemään puktio 7 viikolla, koska siitä eteenpäin ei olisi onnistunutkaan kun mies lähtee työreissuun kuukaudeksi Etelä-Amerikkaan, tarkemmin Chileen. Minulla onkin nyt miettimistä, miten pärjään lapsen kanssa tämän leikatun käteni kanssa ja sellainen automaattinen purkinavaaja olisi kiva, joka vääntäisi kaikki purkit auki puolestani. Onneksi miehen perheeltä olen saanut apuja kun kaikki ei meinaa onnistua. Noh, se jää vielä nähtäväksi kun miehen työsuunnitelmat ehtii yleensä muuttua ja lähteekö sittenkään mihinkään.

Siirtyminen pinnasängystä lastensänkyyn

Me siirryttiin viikko sitten vihdoin pinnasängystä isojen poikien sänkyyn kun poika oppi kiipeämään pinnasängystä pois. Vähän jännitti, miten illat tulisi jatkossa menemään ja montako kertaa joutuu viemään takaisin sänkyynsä, ennen kuin uni tulee. Ensimmäiset pari iltaa olikin ne vaikeimmat ja sängystä juostiin heti pois kun me päästiin huoneesta pois, jonka jälkeen sitä jatkui ainakin sen 30-60 minuuttia, kunnes suostuttiin sänkyyn jäämään. Nykyään suostuu jäämään sänkyynsä hyvin, ellei hae omasta huoneestaan jotain unilelua niin pistää valot päälle ja sammuttaa ne kun menee takaisin sänkyynsä ja nukahtaa itsekseen.

Aamuisin poika kävelee suoraan meidän vanhempien huoneeseen ja laittaa kaikki valot päälle, joka ei aina tästä äidistä tunnu kivalta kun omassa sängyssä on vielä niin ihana nukkua :D Itkuhälytin on vielä varmuuden vuoksi käytössä jos en herää pojan heräämiseen, mutta yleensä herään jo siihen kun poika avaa oman huonensa oven ja tepsuttelee meidän huoneeseen. Pinnasänky siirtyikin nyt toiseen huoneeseen odottamaan, jospa pääsisi käyttöön seuraavalle lapselle.

Kolmas ICSI alkaa

Viime kierron kp 19 aloitin Synarela-nenäsumutteen ja tänään alkoi kuukautiset onneksi ihan ajallaan kun olen kuullut, että ne voi viivästyä nenäsumutteen takia. Kp 12 on nollaultra ja selvitellään, milloin aloitan Gonal-F käytön, mitä muita lääkkeitä pitää vielä ostaa lisäksi ja milloin suurinpiirtein ajoittuu punktio. Pieni jännitys alkoi nostamaan päätään ja nyt on myös viimeinen mahdollisuus saada vielä se 2018 vauva. Onneksi tuon pojan kanssa unohtuu kaikki jännitykset, mutta pitää taas vain toivoa parasta jotta kaikki menisi hyvin ja saadaan parin viikon päästä kyytiläinen matkaan.

Onko täälä muita nyt hoidossa käyviä? :)

Leikkaus ohi ja kuntoitus alkaa

Tiistaina tehtiin peukalon koukistajajänteen leikkaus nukutuksessa, joka meni hyvin ja tänään teetettiin ja laitettiin tuollainen irroitettava tukilasta tilalle, jonka jälkeen sain kuntoitusohjeet. Päivässä tuleekin tehdä 6 kertaa harjoituksia. Nostaminen, kädellä työntäminen/vetäminen ja muut on kielletty nyt täysin ja kuuden viikon kuluttua katsotaan sormen tilannetta uudestaan ja saanko luopua lastasta jo kokonaan. Yhteensä toipumisaika on 12 viikkoa, jonka jälkeen saan käyttää kättä vasta täysin normaalisti ja siihen asti jatkuu kuntoutus.

Tällähetkellä menen tämän toisen käden varassa ja onneksi saan isovanhemmilta apua ja anoppi on käynytkin nyt tiistaista asti pojan kanssa ulkona ja tehnyt ruoat, niin on helpottanut tätä tilannetta kummasti. Ensi viikoksi menen kotiseudulle pojan kanssa kun jotenkin nyt tuli sellainen olo, että pitää päästä hetkeksi pois näistä kotioloista kun ei tässä juuri pysty paljoa muutenkaan tekemään ja onneksi sielä on myös apukäsiä tarjolla.

Jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuu ja treenit rupeaisi tuottamaan tulosta, niin saadaan tästä vielä toimiva peukalo. :)

Leikkaus edessä

Viime marraskuun lopussa loukkasin peukaloni leikkaamalla sen keskikohtaan syvän haavan. Ennen joulua taitoin samaisen sormeni ulkona kun tartuin nopeasti lapsesta kiinni hänen liukastuessa tiellä, jonka seurausena sormeni taittui ja jänne meni poikki. Vähän epäiltiin  kun leikkasin sormeeni niin se teki pienen loven koukistajajänteeseeni ja ulkona tapahtuneen taittumisen jälkeen se napsahti kokonaan poikki. Tiistai aamuna minulle on tulossa jänteen leikkaus, jonka toipumiseen menee 12 viikkoa eli koko kevät menee sormea kuntoittaessa ja lähdenkin leikkauksen jälkeen pojan kanssa kotiseudulle noin viikoksi niin saan käsiapua kun mies meidät sinne ajaa. Miehen perheeltä saa myös onneksi tarvittaessa apua ja todennäköisesti palkkaan vielä jonkun minua auttamaan jos en pärjää pojan kanssa kotona, koska pukeminen ja nostaminen oli yllättävän hankalaa yksikätisenä kun sitä jo treenasin.

Lapsettomuushoidot onnistuu kaikesta huolimatta helmikuussa, vaikka tämä vuosi alkoi ihan eri tavalla kun ajattelin. Tänään aloitin Synarela-nenäsumutteen ja enemmän tällähetkellä jännittää leikkaus kun hoitojen aloitus. Lääkäri merkitsi kynällä, mistä mulla käsi aukaistaan ja toivottavasti tästä sormesta saataisiin vielä ihan toimiva, eikä enää tulisi mitään suurempia tapaturmia omalle kohdalle. :)