Ihan ensiksi opeteltiin kunnon imetysote, jonka löytyminen oli lopulta yllättävän helppoa. Ensimmäisellä viikolla rinnanpäät kuitenkin aukesivat haavoille ja imetys oli jonkin aikaa todella kivuliasta, mutta rintakumit ja voide helpotti siihen asti kun rinnanpäät oli jälleen parantuneet. Sen jälkeen ei olekkaan rinnanpäät auenneet. Maidon nouseminen aiheutti myös alkuun melko paljon kipua ja pistelyä ja ehdin monesti myös stressaamaan maidon riittävyyttä, mutta poika on siitä huolimatta kasvanut hyvin sen 500-800g kuukaudessa.
Kärsin aluksi jonkin verran suihkutisseistä ja kun suihkuaminen rauhoittui tuli imetyshetkistä mukavempia molemmille. Huomasin myös, että kun söin ja join liian vähän niin maidon tulo väheni melko paljon ja poika saattoi hermostua kun maitoa ei tullutkaan ihan heti. Kun taas muistin syödä ja juoda hyvin, niin sitä maitoakin tuli enemmän.
Imetystaipaleeseen on sisältänyt erilaisempia tapoja ja asentoja syöttää. Istuen sohvanreunalla ja samalla hieman hyppien, normaali imetysasento tai sängyllä kyljellään makoillessa. Seisten ja samalla pieniä hyppyliikkeitä tehden. Kävellen ja samalla poikaa heijaamalla edestakaisin. Jos noista mikään ei kelpaa niin kävele, tee samalla hyppyliikkeitä, heijaa myös edestakaisin ja laita vielä mobile soimaan. Jos ei vieläkään niin vaihda rintaa ja tee sama uudestaan tai vaihda huonetta tai tee kyykkyjä niin ehkä sitten onnistuu :D Myös imetyspaikkoja on ollut jonkinmoisia. Ollaan tissitelty kotona, suihkussa, kylmässä saunassa, autossa, vessassa, kaupassa, ulkona, kahvilassa, huoltoasemalla, vaunulenkillä, isovanhempien luona ja sairaalassa. Imetyshetkellä olen peittänyt pojan pään harsolla, ettei kukaan häiriinny meidän pienestä hetkestä.
Imetyshetket ovat olleet ihania kun pieni on rinnalla, pitää toista kättään rintani vasten ja pitää suloista tuhinaa, sulkee silmänsä ja nukahtaa käsivarsilleni. Ja varsinkin kun kesken syömisen katsoo silmiin ja väläyttää sen suloistakin suloisimman hymyn. Sitä nukkuvaa ja tyytyväistä vauvaa voisi katsoa loputtomiin. <3
Olen niin onnellinen että olen kestänyt sen "ulkopuolisen paineen", kun muut jaksoivat muistuttaa siitä, kuinka pitäisi jo antaa jotakin muutakin ruokaa. Poika pääsi kuitenkin 5kk iässä maistamaan vähän kiinteitä kun mies halusi niin kovasti antaa muutakin, mutta sen jälkeen olen pitänyt pintani ja sai vasta tänään maistaa peruna-porkkanaa. Yöimetykset jatkuvat niin kauan kun pojalle on tarvetta ja jossain vaiheessa lopetan sen kokonaan kun sen aika on. Nyt kun ollaan päästy tähän 6kk täysimetykseen niin seuraavaksi aionkin kiinteiden ohessa imettää siihen vuoden ikään asti ja ehkä sitten vähentää imetyskertoja pikkuhiljaa.