3 kuukautta

3kk iässä hän

Hymyilee paljon

Pitää paljon siitä kun hänelle jutellaan ja juttelee kovasti takaisin

On nauranut muutamia kertoja

Ennen itkua menee huuli suloisesti rullalle

Kuolaa paljon

On löytänyt kätensä ja ne ovat suussa melkein koko ajan

Rakastaa edelleen sylissä olemista

viihtyy hyvin mahallaan

Hoitopöydän viereisessä seinässä oleva hymynaama on edelleen ehdoton suosikki ja sille jutellaan ja hymyillään

Käyttää Liberon vaippoja koossa 3

Vaatteet ovat kokoa 62cm

Ei syö tuttia

Nukkuu muutamia unia päivässä joiden kesto vaihtelee 30min-2 tuntiin

Nukkuu osan yöstä joko omassa sängyssä tai minun kainalossa

Nukkuu öisin 6-8 tuntia putkeen ennen ensimmäistä syöttöä

Herää yöllä syömään 1-3 kertaa

Hengaa tissillä 1-3 tunnin välein

Pulauttelee harvoin

On täysimetyksellä

Rakastaa paljon kylpemistä

Tarraa kaikesta kiinni mihin osuu 

Lattialla viihdytään hyvin leikkimaton parissa ja huiskitaan käsillä roikkuvia leluja

3 kuukauden mitat (6 viikon mitat)

Paino: 5850g (4975g)

Pituus: 63,1cm (58,3cm) 

Päänympärys: 41,4cm (39,6cm)

1 kuukautta
2 kuukautta

Ensi viikolla on taas pitkästä aikaa neuvolakäynti ja pientä jännitystä on ilmassa, onko pojan paino noussut tarpeeksi. Kotona olen vähän seuraillut hänen painoa ja ainakin sen mukaan olisi pitänyt tulla se 500g kuukaudessa, mutta olen nyt huomannut että maidon nousu on tasaantunut kun rinnat ei enää täyty niin nopeasti. Toivon ainakin kovasti, että pystyisin imettämään siihen 6 kuukauden ikään asti tai pitempään ja nyt ollaan puolessavälissä tästä haaveesta. Pisin tauko imetyksestä tulee öisin kun poika nukkuu sen 6-8 tuntia putkeen ja muuten sitten syödäänkin melko tiheästi. Rintoja vaihtelen pari kertaa imetyksen aikana niin maitoa ehtii tulemaan lisää. 

Ensi viikon neuvolakäynnillä saadaan myös jälleen rokotteita ja kieltämättä tätä äiskää vähän jännittää, miten menevät. Ajattelin jos saisin poikaa imetettyä rokotteiden antaessa niin tuo vähän lohtua jos itku tulee. Nestemäistä panadolia ostin valmiiksi kotiin jos sattuu kuume nousemaan niin on lääke kotona odottamassa. Mies lähtee ensi viikolla reissuun viikoksi niin me suunnataan pojan kanssa minun perheeni luokse. Vähän jännittää, miten tuo 3 tunnin ajomatka menee yksin ajaessa ja toivon mukaan päästään sillä yhdellä syötöllä per suunta. :)

Pieniä muutoksia blogiin

Kirjoittelinkin tuossa parisen kuukautta takaperin siitä kirjoitanko omilla kasvoilla vai anonyymisti ja nyt pääsin ratkaisuun ja julkaisin itsestäni pari päivää sitten kuvan, tosin vain puolet päästäni josta kuitenkin näkee vähän kasvoja. :D Voi olla, että jotkut on tämän muutoksen jo huomanneet ja ehkä pitäneet vähän tyhmänä ideana, mutta tämä toimii minulla kun en tiennyt julkaisenko kasvojani vaiko en.

Tein myös pienen esittelyn tuonne ylös ja samalla lisäsin Instagramin ja Bloglovin järkevästi esille niin pääsee minua sieltäkin seuraamaan. Muutenpa blogi on pysynyt enimmäkseen entisellään, vaikka vähän pienensin fonttikokoa. :)

Se lapsiluku

Olen suurinpiirtein teini-iästä asti haaveillut vähintään kahdesta tai kolmesta lapsesta pienellä ikäerolla. Julkisella puolella on mahdollisuus siihen kahteen lapseen ja olisi ihan mukava saada tälle poitsulle jonain päivänä leikkikaveri. Minulla on minipillerit käytössä kolmeksi kuukaudeksi, joista yksi kuukausi on jo syötynä ja näiden jälkeen en ole ajatellut mitään lääkkeitä syödä. Poika olisi minipillereiden loputtua 5 kuukautta ja 6 kuukautta pitäisi vähintään olla taukoa ennen uutta raskautta ja en jotenkin usko, että raskaaksi tulen ilman hoitoja kun sitä ei ennenkään tapahtunut.

Nyt kun on yksi lapsi niin ei ole enää suurta stressiä raskautumisesta, koska meillä kuitenkin on jo tämä yksi ihme. Uusiin lapsettomuushoitoihin mennään varmaan vasta sitten kun poika on vuoden ikäinen ja imetys on lopetettu. Tiedän myös sen, että kahden pienen vauvan kanssa tulisi olemaan raskasta, varsinkin jos molemmat on vielä vaipoissa tai toinen uhmaiässä ja kun mies tekee reissutyötä niin pitäisi pärjätä yksin kahden pienen lapsen kanssa. Olen kyllä kiitollinen myös tästä yhdestä jos käy niin, ettei toista lasta enää suoda. Saa kuitenkin nähdä, mihin elämä vie ja tapahtuuko tässä vielä yllätyksiä. :)

Minkälaisia lapsilukuja ja ikäeroja lapsien välillä teillä lukijoilla on haaveissa? :)

Lapsettomien lauantai

Tasan vuosi takaperin kävin läpi lapsettomuushoitoja, surin lapsettomuutta ja varhaista keskenmenoa. Nyt vuosi eteenpäin ja olen ihanan icsi-alkuisen pojan äiti, mutta lapsettomuus on siitä huolimatta jättänyt arvet mitkä ei helpolla unohdu. Olisin todennäköisesti vuosi sitten vain naurahtanut jos joku olisi tullut sanomaan, että vuoden päästä sinulla on vauva sylissä. Ei sitä usko edelleenkään ja tulee vieläkin ihmeteltyä, onko tuo todellakin minun vauva joka pinnasänkyssä nukkuu.

Lapsettomuus koskettaa minua edelleen, vaikka syli ei ole enää tyhjä ja toivon yhä kaikille lapsettomuudesta kärsivälle ja lapsettomuushoidossa käyville sitä omaa pienokaista. Ulkona paistaa aurinko ja toivon, että se tuo teille kaikille pilkahduksen toivosta. :) ♥

Terveisiä täältä! :)

Tulee elettyä nykyään melkoisessa vauvakuplassa, että blogin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle, joka minua harmittaa kun en ole pystynyt niin paljon kirjoittamaan meidän arjesta. Postaukset jää monesti kesken kun vauva herää syömään tai tulee menoa ja iltaisin en ole jaksanut keskittyä mihinkään ylimääräiseen vaan olen suosiolla mennyt ajoissa nukkumaan, että aamulla olisin taas virkeänä. Itse kun kaipaan paljon unta ja varsinkin nyt kun poika on ruvennut nukkumaan öisin 6-8 tunnin pätkiä niin olen käyttänyt sen hyödyksi.

Nykyään pitää myös varata tuplasti enemmän aikaa kun lähtee asioille ja enää ei pysty ihan noin vain lähtemään esim. kauppaan tai tapaamaan ystäviä kun pitää saada ensin vauva syötettyä ja nukahtamaan. Miehellä on lähiaikoina ollut ja on tulossa jälleen enemmän työkeikkaa ulkomaille niin ollaan oltu pojan kanssa enemmän nyt kaksistaan, mutta meillä on siitä huolimatta mennyt ihan hyvin vaikka olenkin yksin pitänyt kotia pystyssä. Tällähetkelläkin hän on työreissussa, vaikka onkin vain viikon keikka. Rankkaahan tämä yksin oleminen tietenkin on, mutta onneksi poika piristää mieltä ihanilla hymyillään ja pakkasessa on ruokaa, joka helpottaa tätä arkea kummasti kun ei tarvitse joka päivä ruokaa tehdä.

Meidän arki on kaikenkaikkiaan mennyt hyvin ja voisi mennä huonomminkin, mutta poika on yllättävän rauhallinen ja iloinen kaveri, jolla ainakin vielä tuntuu olevan kaikki hyvin. Tiedä sitten kun joskus kiinteät aloittaa niin, miten maha reagoi niihin ja tuleeko enemmän itkuja. Hyvin tuntuu poika nyt ainakin kasvavan ja rintamaito maistuvan. :) Pientä vierastamista on pikkuhiljaa esiintynyt ja itkuja tullut herkemmin kun joku ei niin tuttu on jutellut poitsulle. Itselläni tulee välillä vain hymyhuulille kun toinen laittaa niin loukkaantuneena suun mutrulle, mutta toinen näyttää niin raasulta, ettei voi kun vain hymyillä ja ottaa pikkuinen syliin haliteltavaksi ja pusuteltavaksi. <3 

Nyt kun on ollut ulkona lämpöisiä kelejä niin olen viettänyt päivät ulkona ja yrittänyt viettää mahdollisimman vähän aikaa internetin ihmeellisessä maailmassa. Melko paljon päivitän kuitenkin Instagramia ja sielä pääset minua seuraamaan tästä linkistä → instagram.com/haaveistatotta/.

Palailen taas pian kirjoittelemaan, mutta nautin ensin näistä lämpöisistä ja kesäisistä säistä. :)