Rakkaus ❤️

Ei ole päivää kun en voisi olla rakastamatta pikkuista poikaamme, joka on ihana juuri sellaisena kun on. On päiviä kun äitisi on väsynyt, kiukkuinen ja epätoivoinen, mutta sinun pelkkä hymysi kirkastaa jo päivän. Hukut päivittäin pusuihin ja sen pienen hetkenkin kun olen sinusta erossa, ikävöin sinua jo käsivarsieni ympärille. Tuosta kun vielä vähän kasvat niin teemme yhdessä pieniä retkiä kävellen tai pyöräillen ja käymme koko perhe yhdessä kalastelemassa. Odotan jo kovasti meidän yhteisiä hetkiä pihalla leikkien ja lumessa rämpien. <3

Joskus tulee myös niitä päiviä kun emme ole asioista aina samaa mieltä ja pidät äitiäsi tyhmänä tai täysin ääliönä niin en lakkaa rakastamasta sinua siitä huolimatta. Lupaan tukea ja kuunnella sinua kaikessa ja pyyhin kyyneleesi kun sinua surettaa. Yritän kasvattaa sinusta kiltin, hyväkäytöksisen ja tunnollisen pojan, josta kasvaa fiksu aikuinen mies. Et ehkä aina pidä äidistäsi, mutta hän ei lakkaa rakastamasta ja huolehtimasta sinusta, vaikka olisit jo aikuinen mies ja äitisi vanha, kärttyinen ja ryppyinen mummo.

Rakkaudella äitisi! <3

Milloin toinen lapsi?

Olemme miehen kanssa keskustelleet jo paljon toisesta lapsesta ja siitä kun ensi kuussa minipillerit loppuu niin en käy niitä enää ostamassa lisää. Varmaan moni ihmettelee kun ollaan jo näin nopeasti toisesta haaveilemassa, mutta ei kuitenkaan haluta odottaa paria vuotta, ennen kuin yritetään toista kun tiedetään kuitenkin lapsettomuuden syy. Ensi vuonna aloitellaan sitten taas jossain vaiheessa lapsettomuushoitoja, mutta muuten mennään sillä tulee jos tullakseen taktiikalla ja ei se ihmekkään haittaisi jos tulisinkin nyt ilman hoitoja raskaaksi. Kieltämättä vähän jo jännittää pillereiden loppuminen, vaikka tiedetään raskautumisen mahdollisuuden olevan melko pieni, mutta voi silti olla mahdollinen.

Mitään varsinaista kiirettä ei tosin vielä ole toiselle lapselle, mutta tuntuu vähän turhalta syödä pillereitä kun raskautumisen mahdollisuus on pieni ja pitäisi tulla ne ensimmäiset kuukautisetkin, jotta raskaus olisi paremmin mahdollinen. Saa kuitenkin nähdä kuinka kauan niiden alkuun menee, ettei tässä kuitenkaan taideta olla ihan heti uudestaan raskaana. Tällähetkellä en enää niin paljon päivittele meidän uudesta lapsihaaveesta kun vasta ensi vuonna, jolloin ruvetaan miettimään enemmän niiden kahden alkion kohtaloa ja siirtoa. Silloin on ehkä enemmän jännittämistä ja parempi mahdollisuus raskautua, ellei sitten molemmat alkiot sattumoisin kuole sulatuksessa ja aloitetaan se kolmas ja viimmeinen icsi-hoito.

Koen vähän jopa huonoa omatuntoa kun me haaveillaan jo toisesta ja monet eivät ole saaneet edes sitä ensimmäistä ja tiedän, että jotkut tulee kirjoituksestani ärsyyntyneiksi tai katkeriksi ja pahoittelen jo etukäteen jos joku tästä pahoittaa mielensä. <3 Aika kuitenkin näyttää suodaanko meille jonain päivänä vielä toista onnea vai tyydytäänkö tähän yhteen rakkaaseen poikaan. :) <3

4 kuukautta ja neuvolalääkäri

4kk iässä hän

Hymyilee paljon ja odottaa että hymyyn vastataan

Keikistelee hymyillessään

Nauraa välillä ääneen

Juttelee kovasti ja on alkanut kiljahtelemaan

Saa aikaan niin surullisen ilmeen kun laittaa huulen ihan rullalle

Kuolaa melko paljon, mutta hampaita ei näy

Vie käsiä suuhun ja tunkee sinne välillä molemmat nyrkit samaan aikaan

Tarttuu kiinni kaikkeen, mihin osuu ja vie sen suuhun

Hoitopöydän viereisessä seinässä oleva hymynaama on edelleen ehdoton suosikki

Rakastaa sitä kun otetaan käsistä kiinni ja saa punkea istumaan

Viihtyy hyvin lattialla, mutta ainoastaan jos olen siinä lähellä

ei käänny vielä mahalleen

Käyttää Liberon vaippoja koossa 3

Vaatekokona on 62cm, 
(tosin pian täytyy varmaan siirtyä 68cm kun 62cm meinaa käydä pieneksi)

Ei syö tuttia

  Tykkää kylpemistä

Nukkuu 30 min-3 tunnin päikkäreitä

Herää yöllä syömään 1-3 kertaa 

Rintamaidolla mennään edelleen

Pulauttelee harvoin

Seuraa tarkkana ympärillä tapahtuvia asioita

  katselee usein sylissä ollessa omia varpaitaan ja yrittää tarttua niistä kiinni 

 4 kuukauden mitat (3 kuukauden mitat)

Paino: 6420g (5850g) 
Pituus: 65,8 cm (63,1cm) 
 Päänympärys: 42,3cm (41,4cm)

1 kuukautta 
2 kuukautta
3 kuukautta

Tänään oli neuvolalääkäri ja pientä vierastamista on pojalla edelleen kun itkeskeli neuvolatädille ja lääkärille. Kasvu on edelleen tasaista ja neuvolassa on kaikki ollut ihan myönteisiä täysimetykseen ja ei ole ainakaan vielä tullut mitään pakottamista kiinteille. Tämä viimmeinen kuukausi oli melko väsyttävä kun oli pari viikkoa tiheän imun kautta ja hulinakautta samaan syssyyn, mutta nyt se on onneksi pikkuhiljaa helpottanut. Tuntuu edelleen epäuskoiselta, että poika täytti jo 4kk kun juuri sain hänet vasta syliin ja pian hän onkin jo 7kg jässikkä. Hurjan nopeasti tämä aika kuluu, että vähän jo hirvittää!

Lähempänä syksyä ajattelin hankkia talveksi toppavaatteita ja teinkin jo sen suhteen hutiostoksen kun ostin alennuksesta 74cm toppahaalarin ja tajusin vasta jälkeenpäin, että ei taida pojalle kyllä enää talvella mahtua jos kasvaa tätä vauhtia. No jos sen sitten myisi kirpputorilla jollekkin muulle sitä tarvitsevalle sillä 25€, millä sen ostin. Ehkä jätän jatkossa nämä ostokset lähemmäs sitä syksyä tai kevättä kun on vaikea arvioida paljonko poika siitä vielä kasvaa, eikä sitten tule tällaisia huteja. :)

Muutenpa täälä eletään melko normaalia arkea ja etsitään meidän perheelle sitä omakotitaloa, joka on ollut nyt etsinnässä jo vuoden. Kaksi taloa oli tällähetkellä tarjolla, mutta molemmat meni meidän nenän edestä ja kieltämättä nyt alkaa iskea epätoivo, ettei me koskaan löydetä meille sopivaa taloa. Kovasti toivon, että se talo vielä tulisi tässä kesällä vastaan ja päästäisiin vihdoin syksyllä muuttamaan.

Meidän arkea

Se on sujunut tällähetkellä melko hyvin, vaikka välillä on päiviä kun olisi voinut olla heräämättä kokonaan. Varsinkin väsyneenä ja nälkäisenä huomaan turhautuvani nopeammin, mitä normaalisti ja välillä kiukuttelen kun pieni kakara, jonka jälkeen tajuankin, että pitäisi vähän levähtää tai syödä jotain. Me heräillään pojan kanssa suurinpiirtein siinä 9-11 aikaan kun olen saanut häntä vähän imetettyä, jonka jälkeen tehdäänkin aamupesut, vaihdetaan vaippa, laitetaan vaatteet päälle ja pistän pojan hetkeksi leikkimatolle touhuamaan kun yritän nopeasti syödä jotain aamupalaa. Yleensä en aina ehdi heti syödä ja se siirtyy joskus 2 tuntia eteenpäin herätyksestä. Istuskellaan normaalisti aamuisin sohvalla ja poika syö siinä samalla kun itse yritän hörppiä teetä, ettei se ehdi jäähtymään. Noin 1-2 tuntia herätyksestä poika nukahtaa pienille päikkäreille, jossa välissä ehdin vähän syömään aamupalaa, pelkän teen hörppimisen sijasta ja tekemään jotain pieniä kotitöitä.

Pojan herättyä vaihdan vaipan, hän syö ja pistän leikkimatolle tai takaisin nukkumaan jos sattuu nukahtamaan. Välillä ei meinaa millään nukkua päikkäreitä, jonka jälkeen päivä onkin sellaista väsymysitkua ja kitinää. Silloin voidaan hyvässä lykyssä nukkua vain tunnin tai 1,5 tunnin päikkärit päivän aikana ja illalla nukahtaminen on vaikeampaa. Parhainpina päivinä nukkuu sen 3 tuntia tai enemmän, jolloin iltaisin nukahdetaan helpommin, ilman niitä itkupotkuraivareita. Päivisin käydään sitten 1-1,5 tunnin vaunulenkillä, kelistä riippuen jonka jälkeen poika syö ja nappaan itsekkin jotain pientä purtavaa. Kello 17-19 aikaan syödään yleensä päivällinen kun mies tulee töistä ja joskus olen ehtinyt jo syömään mies tulee kotiin.

Ilta kahdeksan aikoihin me ruvetaan pojan kanssa valmistautumaan iltaan, jolloin riisutaan vaatteet pois ja vaihdetaan vaippa. Yöpukua en laita päälle kun poika hikoilee niin paljon ja potkii muutenkin öisin aina peitotkin pois päältä. Sen jälkeen taas syödään ja poika nukahtaa yöunille siinä 21-23 aikoihin. Hyvinä päivinä nukahtaa klo. 21 aikoihin ja huonompina vasta klo. 23 jälkeen. Sitten nukutaankin se 6-8 tuntia putkeen, välillä herätään ennemmin tai myöhemmin, jonka jälkeen sitten taas tankataan, nukutaan 3-5 tuntia ja herätään aamuun.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että täälä on vihdoin tiheän imun kausi, rintaraivarit ja hulinakausi ohi kun poika suostui tänään jo toisena päivänä peräkkäin nukkumaan päikkäreitäkin. Johan siihen pari viikkoa meni, mutta näyttävästi nyt ollaan vihdoin voiton puolella. :)

Voihan imetys!

Välillä tulee tässä imetyksessä sellaisia hetkiä kun sen voisi kirota maanrakoon, vaikka suurimmaksi osaksi siitä nautin täysin rinnoin. Varsinkin kun on hulina kautta, tiheän imun kautta, lakkoilua ja rintaraivareita niin meinaa olla hermot koetuksella. Tällähetkellä alkoi tiheän imun kausi ja öisin olen ollut melko väsynyt tiheisiin herätyksiin, niin olen suosiolla nukkunut poika kainalossa kun en ole jaksanut nousta erikseen ottamaan poikaa pinnasängystä viereeni monta kertaa yössä. Iltaisin on joutunut myös oikein taistelemaan, että saan pojan syömään ja nukkumaan joka on ollut varsin uuvuttavaa kun on muutenkin väsynyt. Taitaa olla myös ihan rintaraivareitakin samaan syssyyn kun välillä kelpaa vain tietty asento ja samalla kun pitäisi hyssyttää ja tehdä erilaisia temppuja, että poika suostuu syömään niin on vähän kädet puuduksissa.

Yritän kuitenkin pysyä tyyneenä ja ajatella tämän kauden olevan pian ohi, vaikka välillä olen antanut pojan ihan suosiolla miehelle kun olen ollut niin väsynyt siihen takkuamiseen. Tavoitteena on kuitenkin imettää vielä siihen 6 kuukauden ikään asti ja mahdollisesti pitempäänkin eli vielä on kestettävä näitä eri kausia, mutta onneksi ne on ohimeneviä. :) Olen kuitenkin iloinen siitä, että olen päässyt imetyksen kanssa jo tähän asti, kunhan vain imetän tiuhaan molemmista rinnoista ja muistan syödä ja juoda hyvin niin maito riittää. Stressi vaikuttaa myös paljon maidon nousuun niin sitä pitäisi välttää, mutta ei ole valitettavasti aina mahdollista. Parin viikon päästä on myös 4kk neuvolalääkäri niin näkee taas, miten poika on kasvanut.

Pahoittelut siitä, etten ole ehtinyt paljon kirjoittelemaan kuulumisia kun tämä vauva-arki on melko kiireistä niin ei ole juuri siunaantunut ylimääräistä aikaa blogin ääressä. :)