Minulla on blogin sivussa tuollainen "jos luet blogiani anonyymina, paina ♥". Sen mukaan teitä olisi nyt olisi 41 eli en tiedä lukeeko blogiani oikeasti 41 anonyymia vai paineleeko joku nappia ihan muuten vain? Lukijalistalla anonyymeja on 15, mutta vielä on kateissa ne loput 26?
Kaikki anonyymit siis kirjoittakaa kommenttiboksiin HEP! tai liittykää lukijaksi. Hämmästyneenä täälä ihmettelen kun lukijoita pitäisi olla oikeasti enemmän, mutta kommentteja ei kyllä juuri ole tullut.
Ilmoittakaa itsestänne siis jotain, kiitos! :)
Edit. Laittakaa perään myös nimimerkki, että tiedän kuka on kyseessä! :)
Kaikki anonyymit siis kirjoittakaa kommenttiboksiin HEP! tai liittykää lukijaksi. Hämmästyneenä täälä ihmettelen kun lukijoita pitäisi olla oikeasti enemmän, mutta kommentteja ei kyllä juuri ole tullut.
Ilmoittakaa itsestänne siis jotain, kiitos! :)
Edit. Laittakaa perään myös nimimerkki, että tiedän kuka on kyseessä! :)
Hep! Seuraan useita lapsettomuusblogeja, mutta harvemmin kommentoin. Matkassa mukana kuitenkin ja toivotan paljon onnea tälle vuodelle!
VastaaPoistaHyvä, että näitä anonyymeja kuitenkin löytyy, vaikka kaikki ei aina kommentoikkaan. :) Sitä samaa toivotan sulle myös! :)
PoistaOnko sulla mahdollisesti jotain nimimerkkiä niin tiedän kuka on kyseessä? :)
Hep!
VastaaPoistaOnko sulla mahdollisesti jotain nimimerkkiä jos et halua oikeaa nimeä kertoa? :)
PoistaHep! Mäkin lueskelen muutamia lapsettomuusblogeja, mutta pysyttelen mieluummin anonyymina. Joskus kommentoin, harvemmin en. En muista oonko sulle kommentoinut koskaan. Mutta hengessä mukana, toivon kovasti että sunkin lapsettomuustaival saisi pian positiivisen päätöksen, kuten se itelläni teki syksyllä <3
VastaaPoista-A
Hei A! :) Olet tainnut mulle joskus kommentoida tai on ainakin sellainen muistikuva. Ihanaa, että teidän lapsettomuustaival sai sysksyllä positiivisen päätöksen! <3 Paljon onnea kovasti! :)<3
PoistaOliko teillä kauan lapsettomuustaivalta takana ja oliko mikä hoitomuoto jos näin saan udella? :)
Kiitos! :) Meillä oli taivalta takana vähän reilu vuosi (vasta), mutta edellisessä suhteessani ehdin sitä potea reilun pari vuotta. Silloin ei lähdetty tutkimuksiin. Niinpä tässä uudessa suhteessa pistin asioihin hieman vauhtia kun osasin ongelmia odottaa. Diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Hoidot alkoi clomeilla ja onnekkaasti eka kierros tuotti jo tulosta. Tuplasti. Mahassa majailee nyt kaksospojat <3
PoistaYritän tsempata ja laitella sulle edes tsemppiviestejä toisinaan jos en muuta osaa sanoa! Toivotaan että tästä tulee teidänkin vauvavuosi! <3
-A
Ihan hyvä, että laitoit sitten uudessa suhteessa asioihin vauhtia jos sitä olisi mennytkin sitten kauemmin. :) Onnea ihanista kaksospojista! <3 Onko teillä suvussa kaksosia? :) Tsempit riittänee hyvin jos ei muuta sanottavaa keksi. Niistäkin saa aina yllättävän paljon voimaa. :) Se olisi kyllä ihanaa jos nyt pääsisi sitä mahaakin kasvattamaan ja saisi nyytin syliin. <3
PoistaKiitos <3 Ei oo meillä kummallakaan suvuissa kaksosia, joten puhtaasti taitaa olla clomien ansiota nää pojat :)
Poista-A
Hei Laura, seurailen blogiasi ja toivon mukananne :) Olen kuitenkin vielä oman vauvataipaleeni alussa ja oma taustani näissä "hommissa" on vähän erilainen ja siksi harvoin tunnen, että minulla on paljoa annettavaa kommenttieni kanssa. Satunnaiset tsempit toki olisivat aina paikallaan, ilahduttavathan ne omassakin blogissa tosi paljon. Pitänee ottaa opikseen. Minun matkasta täällä (älä anna blogin nimen hämätä, kai se pitäisi jo vaihtaa sekin): http://www.lily.fi/blogit/vauvakuumeeton
VastaaPoistaHei! :) Kävin vilkaisemassa blogiasi ja sain ihan ajateltavaa. Jään kyllä seurailemaan teidän taivalta. :)
PoistaHep! Minäkin kuulun niihin hiljaisiin lukijoihin, joka lukee jokaisen postauksesi mutta joka ei juuri kommentoi. Toivon niin hurjasti, että tämä vuosi toisi teille sen kaivatun pienen ja kaikkea muutakin hyvää ja iloista.
VastaaPoistaMinulla ei ole lapsettomuustaustaa, mutta koetan blogien avulla ymmärtää, mistä siinä on kyse, ja kovasti olen kyllä oppinut. Elämän mittainen suru, ehkä suurin kaikista, on kyseessä, eikä onnellinen loppu ole itsestäänselvyys.
Pakko kai on vain uskoa siihen, että huominen tuo mukanaan hyviäkin asioita. Koetan jatkossa kommentoida tiuhemmin, koska mielessäni aina niin teen: toivotan onnen enkeleitä perheeseenne:)
Kerttu
Hei Kerttu! :) Minäkin toivon, että tämä olisi se vuosi kun saisimme kaivatun pienokaisen.
PoistaSe on kyllä hienoa, että yrität näiden lapsettomuusblogien avulla ymmärtää lapsettomuutta. Se tosiaan on elämän mittainen suru, oikeastaan suruista suurin. Eikä se lapsettomuuden tuska lopu välttämättä siihenkään, vaikka saisi joskus lapsen.
Mukavaa, että kommentoit! :)
HEP!
VastaaPoistaSeuraillut jo jonkin aikaa teidän taivalta kohti uutta perheenjäsentä. Itsellä takana kohdunulkoinen raskaus ja keskeytynyt keskenmeno ja uusi raskaus on toiveissa.
Hei! :) Olen pahoillani kohdunulkoisesta ja keskenmenosta. En osaa edes kuvitella, kuinka pahalta nuo tuntuu. :( Kunpa itsekkin pääsisi vielä raskauden kokemaan.
PoistaHep. Satunnaisesti seurailen muutamaa lapsettomuusblogia edelleen, en kommentoi eikä nimimerkkiä löydy. Itsellä takana lapsettomuutta puolitoista vuotta kunnes ensimmäinen hoito, icsi yksityisellä loppukesästä toi onnen, nyt kevätvauvaa odotetaan saapuvaksi. (meillä koko ajan tiedossa että luomu yrittämistä mahdollisesti heikentää vasta-aineet siittiöissä) Tsemppiä teille.
VastaaPoistaKiitos! :) Hyvä, että kuitenkin kommentoit, vaikka ei nimimerkkiä olekkaan. Paljon onnea raskautumisesta! <3 Ehkä sitä itsekkin tulisi pian perässä, jos onni suo. :) Tsemppiä myös teille!
PoistaHep!
VastaaPoistaOlen myös seurannut blogiasi taustalla jo jonkin aikaa. Ollaan 30-vuotias pariskunta. Meillä myös lapsettomuutta. Yritetty ollaan "vasta" 1,5 vuotta. Tutkimuksissa käytiin, mutta kummastakaan ei löydetty syytä eikä vikaa. Lääkityksiä tai muita hoitoja ei olla kokeiltu kun luomunakin pitäis kaiken järjen mukaan onnistua. Sain ihka ensimmäisen positiivisen tuloksen nyt marraskuussa, mutta se todettiin nyt juuri ennen uutta vuotta tuulimunaksi, ja meni itsestään kesken Rv 8+6 nyt uuden vuoden aattona. Vauva siis ollut toiveissa jo pitemmän aikaa myös täällä. Seuraan myös muutamaa muutakin lapsettomuusblogia. Tää aihe kun koskettaa itseäänkin, niin "mukava" lukea muiden kohtalotovereiden matkasta. Tuttuja tunteita ja ajatuksia välillä :) Itselläni ei ole omaa blogia eikä nimimerkkiä täällä. Eli täysin anonyyminä olen täällä lueskellut sun blogia. Toivon sydämmestäni että teillekkin vielä se vauva suodaan, kaikkea hyvää ja tsemppiä matkaan! <3
*Kimallus*
Kiitos paljon tsempeistä! :) Hyvä, että teitä anonyymeja kuitenkin löytyy, vaikka kaikki ei aina uskallakkaan kommentoida. Eipä sekään ole mukavaa kun ei tiedä syytä lapsettomuudelle. Pahoittelut tuulimunasta! :( En tiedä yhtään, kuinka pahalta se tuntuu. Toivottavasti kuitenkin saisitte pian uuden raskauden alulle ja saisitte sen kaivatun nyytin syliin asti! <3
PoistaItsekkin luin aluksi blogeja anonyymina, ennen kun aloitin oman blogin. Sen seurauksena vasta tajusin kuinka paljon näiltä kohtalotovereilta saa tukea ja tsemppejä. Muiden blogeista löytyy tietoa jos on ihan ulalla, miten nämä lapsettomuushoidot menee ja mitä tapahtuu milloinkin. Kyllä näitä kuitenkin löytyy yllättävän paljon! :) Toivottelen myös teille paljon tsemppiä ja kaikkea hyvää matkallenne! <3
Anonyymi viittaa täälläkin, seuraan kyllä vaikken useinkaan rohkene kommentoimaan :)
VastaaPoistaEhkä joskus olenkin kommentoinut, en aivan tarkkaan muista. Seuraan "vanhasta tottumuksesta" monia lapsettomuusblogeja ja aina joskus toki tulee kommentoituakin. Yleensä suuren surun tai ilon hetkinä tulee jätettyä tsemppaus.
Meillä on ollut lapsettomuutta ja yritystä monta vuotta, vähän hämärtyykin jo ajankulu kun tuntuu etten edes oikein muista niistä raskaista vuosista mitään, mutta n. 4 vuotta hoitoineen siihen hujahti kunnes raskaus vihdoin alkoi. Elämäni ja elämämme rankimmat vuodet, aivan kirkkaasti. Takana selittämätön lapsettomuus, luultavasti minussa vikaa, munasoluissa tai hormoneissa. Asia ei koskaan kunnolla selvinnyt. Takana ensin yritystä teroluteilla, sitten lukemattomia clomikiertoja (ehkä kymmenkunta), pistoskiertoja, inssejä 4, keskeytetty ivf-hoito (ei vastetta lääkkeillä) ja toinen ivf, josta ei päästykään lainkaan siirtoon viallisten alkioiden vuoksi. Meille toi lopulta kolmas ivf-hoito tuoresiirrosta esikoisen ja samasta hoidosta saimme vielä pas-vauvan puoli vuotta sitten! Tällä meidän historialla ja surkeasti menneiden aiempien ivf-hoitojen jälkeen tuntuu uskomattomalta, että viimeisen ivf-hoidon 4 alkiosta saimme lopulta kotiin 2 lasta. Ei oikein riitä vieläkään järki ja usko tajuamaan tilannetta. Toivottomalta tuntunut vastatuulikin siis kääntyi kuin kääntyikin, ehdimme välissä olla jo lahjasolujonossakin.
Kuitenkin tuo lapsettomuusaika jätti kai pysyvän jäljen ja siksi olen taustalta seurannut kanssasiskojen taivalta toivoen sydämeni pohjasta onnistumista ja voimia niin kovin tuttuun tilanteeseen. Samalla varmaan alitajuisesti työstän omaa historiaani, koitan ymmärtää niitä synkkiä ja lohduttomia ajatuksiani, luoda uudenlaista minuutta, pikkuhiljaa päästää irti menneestä. Vaikka tiukassa on lapsettoman identiteetti, ehkei se edes koskaan täysin häviä. Ja ehkä sen ei kuulukaan, onhan se tosi iso osa elämää ollut.
Toivon kovasti voimia, sitkeyttä ja rohkeutta teidän taipaleelle! Toivotaan, että maali olisi jo aivan nurkan takana. Muista, että ihan oikeasti se tuuli voi yllättäen kääntyä, vaikka aina ei totisesti siltä tunnukaan.
- L
Hei L! :) Mukava kuulla sinun tarina lapsettomuudesta, joka kuitenkin päättyi onnellisesti kahden lapsen saamiseen! :) <3 Nämä muiden onnistumistarinat kyllä luo itsellekkin toivoa, että vielä meilläkin se onni potkaisisi ja kaivattu nyytti saataisiin syliin.
VastaaPoistaOnhan tässä 2,5v aikana melkoista myllerrystä käyty mielessä, josta jälleen on noustu uuteen kiertoon. Melko paljon tässä omia voimia koetellaan, mutta aina sitä on saanut uutta voimaa niin teidän kohtalotovereiden kun miehen tuella! <3
Olen ajatellut, ettei se lapsettomuus unohdu koskaan, vaikka saisi lapsiakin. Se jättää sen verran isot arvet, mitkä muistaa aina. On se kuitenkin niin iso suru, jota ei helpolla pysty unohtamaan. Jotkut ehkä pystyykin unohtamaan, mutta toiset elävät sen kanssa loppuelämän.
Ehkä meidänkin vastatuuli kääntyisi hyvin pian. Sitähän ei tosiaan tiedä, vaikka se onni olisi jo nurkan takana, vaikka ei siltä aina tunnukkaan. :) Toivottavasti pääset lapsettomuus identiteetin kanssa sujuksi ja pystyt se laittamaan ajatuksissa muualle, ettei se niin paljon mielessä kummittelisi. <3
Hep. lukija jota seuraa taustalla teidän tarinaa..
VastaaPoistaHep!
VastaaPoistaTäällä lukija, joka ahkerasti käy päivittäin katselemassa josko olisi uusia postauksia.. :) Aikoinaan yritettiin meidän neitiä 11kk ajan (ilman hoitoja tms.) ja löysin raskauden aikana blogisi, kun jäin lukemaan lapsettomuusblogeja.
Toivon niin kovasti teille plussaa ja onnistumista hoidoissa, että käyn katsomassa aina mitä teille kuuluu. Pidän peukkuja tälle vuodelle ja tsemppiä, te jaksatte kyllä! <3
Tässä nousee ihan kyyneleet silmiin kun on niin monta, jotka toivoo meille onnistumista ja tsemppiä! <3 Kiitos paljon Vipa! :) <3
PoistaHep, huudan minäkin "anonyymi". Luen useita blogeja, mutta kommentoin vain harvemmin. Taustalla oma nyt "vasta" 1,5 vuotta kestänyt lapsettomuus ja nyt näyttää siltä, että syy on miehessä. Hoitoja ei (vielä) ole aloitettu. Ehkä jossain viheessa rohkaistun ja aloitan omankin blogin. Jokatapauksessa toivottelen teille tsemppiä! Nimimerkki "Elina"
VastaaPoistaHuomasin kommenttisi vasta, joka oli jotenkin mennyt roskapostiin. Onneksi huomasin selatessan sähköpostin. :)
PoistaHei Elina! Mukava kuulla teidän tarina. :) Hyvä, että on löytynyt syy lapsettomuudelle. Itselleni oli aluksi kova paikka kun syy olikin miehessä, koska jotenkin halusin että se on minussa, ettei miehen tarvitse huonoa omaatuntoa tuntea kun syy löytyykin hänestä. Toivottavasti teillä pääsee pian hoidot aluilleen ja saisitte sen kaksi viivaa raskaustestiin! :)
Jos aloitat blogin niin ilmoitteleppa mullekkin niin tulen lukijaksi. ;) Paljon tsemppiä myös teille ja toivottavasti teidän matka saa pian onnellisen päätöksen! <3
Hep! Seuraan aktiivisesti blogiasi mutta en yleensä kommentoi mitään.. mutta toivon kuitenki teille kaikkea hyvää! <3
VastaaPoista-L
Kiitos! :) <3
PoistaHEP!
VastaaPoistaSeurailen paljon lapsettomuusblogeja ja sinunki blogissasi vieraillut paljon.
Meillä takana lapsettomuutta 2 vuotta, johon sisältyi yksi keskeytynyt keskenmeno. Elokuussa 2014 aloitin clomit ja toisesta clomikierrosta tärppäsi. Jotenkin en ole vielä uskaltaunut iloitsemaan ja olemaan onnellinen, kun takaraivossa jyskyttää koko ajan menettämisen pelko.. 2 viikon päästä olisi rakenneultra ja jos siellä näyttäisi kaikki olevan hyvin, niin pakko sitä on varmaan jo uskoa, että saamme oman nyytin kotia kesäkuun alussa, jos kaikki menee hyvin <3.
Tsemppiä hoitoihin! :)
-E & Papu 18+0
Kiitos E! :) Uskon kyllä, että on pelko takaraivossa, varsinkin kun on yksi keskenmeno takana. Toivon, että se pelko siitä hälvenee sitten rakenneultran jälkeen ja sielä sykkii kovasti se poika/tyttö. :) <3
PoistaHep! Seuraan anonyyminä. Olen kommentoinutkin joskus. En itse ole lapseton, enkä rehellisesti sanottuna edes muista miten päädyin seuraamaab blogiasi. Olen seurannut lähes alusta asti blogiasi. Toivon, että saisitte pian kauan kaivatun plussan. Jännäilen täällä taustalla vastaisuudessakin siis :) plussatuulia!! ♡
VastaaPoistaHei! Kiitos kommentista! :) <3 Mukava, että olet blogiini kuitenkin jotain kautta löytänyt. Ehkä se plussa pian ilmestyy testiin, ainakin toivon niin. :)
PoistaHep täältäkin! Luen useimmat kirjoituksistasi, mutta kommentoida en ole tainnut koskaan. Minulla on lukulistallani monen toivojan blogi niiltä ajoilta, kun itsekin toivoin tulevani raskaaksi. Meillä ensimmäinen clomikierto toi vuosi sitten plussan ja lopulta rankan synnytyksen jälkeen saimme vauvan syliimme vuoden -14 lopuilla. En voi toivoa teille muuta kuin valtavasti onnea tälle vuodelle. Älkää luovuttako ja jaksakaa uskoa. Seurailen taustalla jatkossakin! -Mimo ja vauva
VastaaPoistaHei Mimo! Mukavaa kun kommentoit ja paljon onnea vauvasta! :) <3 Kiitos paljon ja todellakin toivon, että tässä vielä jonain päivänä saadaan nähdä raskaustestissä se toinenkin viiva. :)
PoistaHep! -A
VastaaPoista