lauantai 20. helmikuuta 2016

Rv 40+3

Vielä ei ole vauvaa kuulunut ja ne vähäisemmätkin supistukset kesti sen kaksi päivää, joilla ei oikein olisi vielä voinut lähteä sairaalaan ajelemaan. Paineen tunnetta kyllä tuntuu välillä kävellessä tuolla alhaalla, mutta mieluusti ottaisin jo niitä tiheitä ja kipeitä supistuksia niin pääsisi synnyttämään. Saapa nähdä päättääkö vauva tulla itse ulos vai pitääkö ruveta synnytystä käynnistelemään, tosin ottaisin kovasti tuon ensimmäisen vaihtoehdon.

Pikkuhiljaa mietityttää jos vauva kasvaa tuolla masussa vielä paljonkin niin en pysty välttämättä alateitse synnyttämään ja joutuisin todennäköisesti sektioon. Tosin jännittää sekin jos joudunkin synnyttämään alateitse ja vauva onkin sen verran iso, että saan siitä kovat repeämät. On tässä vielä monta kysymysmerkkiä, jolle ei tiedä vastausta mutta toivon mukaan kaikki menisi hyvin ja toipuisin synnytyksestä pian. Ei auta kun odottaa, että pian päästäisiin näkemään pieni vauvamme ja elämään uutta ja jännittävää arkea kolmistaan, johon ei toivottavasti menisi enää kauan. Toivottavasti pian pääsen kertomaan hyviä uutisia. :)

5 kommenttia:

  1. Voi, siellä on h-hetki sitten ihan lähellä! <3 Pian on oma pieni nyytti kainalossa, voi sitä elämän parhautta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! :) Vähän jo jännittää, milloin pääsee näkemään pienokaisen ensimmäistä kertaa. <3

      Poista
  2. Oih ihania ja jännittäviä aikoja! Onpa ihanaa että pian saat pienen rakkauden syliin!

    Uusi lukija olen täällä. Mielenkiinnolla seurailen teidän kuulumisia jatkossa. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tässä kyllä melkoinen muutos tulossa elämään, jota ei meinaa edelleenkään uskoa. Onneksi ei ole enää pitkä aika kun näkee pienokaisen ensimmäistä kertaa! <3

      Mukava saada uusia lukijoita seuraamaan meidän elämää. :)

      Poista
  3. Harmi, kun löysin blogisi vasta nyt! Täällä on menossa rv 39+4. Raskaus alkoi kesäkuussa ivf-hoidoilla neljän vuoden yrittämisen jälkeen. Luin raskausajan kirjoituksiasi. Sinulla on ollu juuri samanlaisia tuntemuksia ja pelkoja kuin minulla. Siksi harmittelen, että löysin blogisi vasta nyt. Olisimme voineet puolin ja toisin antaa vertaistukea toisillemme. Koen etten ole saanut mistään tukea lapsettomuuden ja keskenmenojen jälkeisiin raskauteen liittyviin tunteisiin ja pelkoihin. Koetko sinä saaneesi tukea esim. neuvolasta? Toivotaan, että nämä meidän maha-asukit tulisivat pian maailmaan :) Kaikkea hyvää sinulle synnytykseen!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)