Minusta tuli taaperoimettäjä

En olisi vuosi sitten ajatellut, että vielä tänne asti imettäisin kun alunperin suunnittelin imettäväni 6kk ikäiseksi, mutta päätinkin edelleen jatkaa, sillä koin sen pojalle tärkeäksi ja se oli meidän oma hetki kahdestaan. Alkutaival sujui aluksi ihan hyvin, mutta sitten kun alkoi tulla niitä rintaraivareita, tiheänimun kautta, hulina kautta, hampaita, jotka aiheutti kyllä useampaan otteeseen hampaiden kiristystä ja piti mennä välillä toiseen huoneeseen rauhoittumaan ja yrittää sen jälkeen uudestaan. Sitä kuitenkin tiesi, että ne oli ohimeneviä vaiheita jotka loppuu pian niin tuli jatkettua imetystä sinnikkäästi eteenpäin. Pojan ollessa reilu 6 kuukautta alkoi imetyskin tuntumaan mukavalta kun enää ei ollut niin paljon niitä vaiheita toisen perään, joiden toivoin menevän vain pian ohi.

Tällähetkellä imetän öisin sen 1-2 kertaa, sen 7 tunnin imetystauon jälkeen ja päivisin suurinpiirtein 3-5 kertaa. Pian on tarkoitus lopettaa öisin imetys kokonaan ja jossain vaiheessa lopetella myös päivisin imetystä vähitellen imetyskerta kerrallaan pois. Vesi on ollut nyt ruokailujen aikana se ruokajuoma ja olen koittanut vähitellen totuttaa rasvattomaan/laktoosittomaan maitoon lisäämällä veden joukkoon vähän maitoa niin tottuisi ehkä pikkuhiljaa siitä tykkäämään, vielä aika huonolla menestyksellä mutta päivä kerrallaan mennään. Piimä, jugurtit, viilit ja juusto onneksi maistuu ihan hyvin niin kalsiumin saanti suurimmaksi osaksi täyttyy.

Vähän haikeaa kuitenkin kun imetys pikkuhiljaa nyt loppuu meidän osalta, sillä siitä on tullut pojalle tärkeä ja parin kuukauden sisällä se lopetellaan kokonaan. Hän ei sitä rintaa enää niin vaadi ja pärjäilee melko kauan ilmankin. Vähän luulen, että minun kohdalla se imetys täytyy lopettaa kokonaan niin ne kuukautiset sieltä vihdoin tulisi, mutta katsotaan nyt päivä kerrallaan kun pikkuhiljaa vähennän imetyskertoja pois.