perjantai 13. maaliskuuta 2015

Pelkoa

Olen viimme päivät pelännyt, ettei me päästä siirtoon ensi viikon tiistaina ollenkaan, jonka seurauksena alkoi hirveä ahdistus ja rintaa rupesi puristamaan. Onneksi se kuitenkin meni ohi parissa tunnissa kun pystyin rauhoittumaan, etten voi asiaan mitenkään vaikuttaa ja meni asiat miten vain niin elämää jatkuu eteenpäin, vähän ontuen.

Päätin tällä viikolla kertoa myös esimiehelleni lapsettomuudesta kun kyseli kauanko minulla nämä lääkärikäynnit tulee jatkumaan. Kerrottuani asiasta esimies tokaisi "mä niin tiesin!" Jäin hämmentyneenä katsomaan päälle ja mietin ajatuksissani " että näkeekö sen jo päällepäin" ja vastaukseksi sopertelin jotain "aijaa". Esimies on ollut sen jälkeen hiljaa aiheesta ja ei varmaan tiedä, mitä pitäisi sanoa. Tosin olen vähän puhunut, etten välttämättä lähde tiistaina mihinkään jos tulee se puhelu. Olen melko arka puhumaan vaikeista asioista, mutta välillä saan itseni rohkaistua.

Mies tulee tänään yöllä työmatkaltaan ja käydään nyt viikonloppuna asuntoesittelyissä kun on muutama mielenkiintoinen talo myynnissä. Maanantaina mies jälleen lentelee takaisin ulkomaille pariksi viikoksi, että vähiin jää nyt tämä yhteinen aika. Mietin tässä vielä tuota vuokratonttia ja omaa tonttia, että uskaltaako ostaa taloa, mikä on vuokratontilla ja onko oma tontti kuitenkin parempi.

Kevät ♡

6 kommenttia:

  1. Aika erikoinen kommentti esimieheltäsi. Jospa hänellä tai jollakin hänen lähipiirissään on kokemusta lapsettomuushoidoista, ja hän siksi pystyi aavistamaan.
    Yleensä vuokratontit ovat kaupungin/kunnan vuokratontteja, joten sen suhteen ei tarvitse mielestäni epäröidä, vaikka talo vuokratontilla sijaitsisi. Vuokratontilla sijaitseva talo on yleensä edullisempi, koska myyntihintaan ei kuulu maapohjan arvo. Näin ollen myös jälleenmyynti on helpompaa. Mikäli kyseessä on kuitenkin rantatontti, niin silloin oma tontti saattaa olla järkevä. Kannattaa miettiä asiaa monelta kantilta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä erikoinen kommentti esimieheltä, jonka takia ilme olikin vähän hämmentynyt. Ehkä hän on huomannut kun on puhuttu "että sitten kun meillä on lapsia" niin olen mennyt vähän hiljaiseksi ja alakuloiseksi. Tässä on kyllä paljon mietitty, mikä loppujenlopuksi olisi hyvä. :)

      Poista
  2. Oli kyllä erikoinen kommentti esimieheltäsi.. Ei kyllä välillä tiedä mitä kukakin aina välillä vastaa.. Mutta onneksi sait kerrottua, luulen että siulla on jatkossa helpompi sopia lääkäriaikoja yms. kun tietää syyn. Ja se voi toisaalta hiukan vapauttaakin kun ei tarvitse salailla ja kierrellä asiaa hänen kanssaan.

    Yritä jaksaa tää odotus, tiedän ettäse on helpommin sanottu ku tehty. Ollaan täällä taustalla tukena! Miun isä sano aina joskus pienenä kun lähdin kouluun ja oli koe ja jännitin kauheesti, että oon siun olkapäällä auttamassa. Mieti vaikka meitä istumassa siinä siun olkapäällä tsemppaamassa ;) jos unohtuis aina hetkeks se pelko ja jännitys kun näät akkalauman istumassa siinä olkapäälläsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä siinä mielessä hyvä kun sain kerrottua niin ei tarvi tätä aihetta enää kierrellä ja kaarrella, miksi käyn niin usein lääkärissä. Sairashan en ole kun töissä kuitenkin käyn. :)

      Yritän jaksaa ja jotenkin sitä koko ajan pelkää pahinta kun on elämässä saanut sitä paskaa niskaan niin paljon, ettei osaa enää uskoa että asiat menisi joskus hyvin.

      Kiitos paljon Bertta ja täytyy tosiaa kuvitella teitä kaikkia mun olkapäällä tsemppaamassa! ;) <3

      Poista
    2. Olisi kyllä tosi kurjaa jos ette pääsisi siirtoon kun olette joutuneet jo niin kauan odottamaan tuota ainokaista pas:ia. Tsemppiä! Itselläni on nyt pp 5 menossa ja lääkkeellinen pas myös.

      Poista
    3. Kiitos Annika! Kurjaa se kyllä olisi jos soittavat, ettei siirtoa tulisi kun ollaan tässä kuitenkin jo kauan odoteltu uutta siirtoa. Toivottavasti teillä tulisi tästä pas:sta se kaivattu plussa testiin! <3 Pidän peukkuja!

      Poista

Kiitos kommentista! :)