Mitään varsinaista kiirettä ei tosin vielä ole toiselle lapselle, mutta tuntuu vähän turhalta syödä pillereitä kun raskautumisen mahdollisuus on pieni ja pitäisi tulla ne ensimmäiset kuukautisetkin, jotta raskaus olisi paremmin mahdollinen. Saa kuitenkin nähdä kuinka kauan niiden alkuun menee, ettei tässä kuitenkaan taideta olla ihan heti uudestaan raskaana. Tällähetkellä en enää niin paljon päivittele meidän uudesta lapsihaaveesta kun vasta ensi vuonna, jolloin ruvetaan miettimään enemmän niiden kahden alkion kohtaloa ja siirtoa. Silloin on ehkä enemmän jännittämistä ja parempi mahdollisuus raskautua, ellei sitten molemmat alkiot sattumoisin kuole sulatuksessa ja aloitetaan se kolmas ja viimmeinen icsi-hoito.
Koen vähän jopa huonoa omatuntoa kun me haaveillaan jo toisesta ja monet eivät ole saaneet edes sitä ensimmäistä ja tiedän, että jotkut tulee kirjoituksestani ärsyyntyneiksi tai katkeriksi ja pahoittelen jo etukäteen jos joku tästä pahoittaa mielensä. <3 Aika kuitenkin näyttää suodaanko meille jonain päivänä vielä toista onnea vai tyydytäänkö tähän yhteen rakkaaseen poikaan. :) <3
Koen vähän jopa huonoa omatuntoa kun me haaveillaan jo toisesta ja monet eivät ole saaneet edes sitä ensimmäistä ja tiedän, että jotkut tulee kirjoituksestani ärsyyntyneiksi tai katkeriksi ja pahoittelen jo etukäteen jos joku tästä pahoittaa mielensä. <3 Aika kuitenkin näyttää suodaanko meille jonain päivänä vielä toista onnea vai tyydytäänkö tähän yhteen rakkaaseen poikaan. :) <3
Meillä myös haaveillaan toisesta. Ensimmäisen kanssa kun oltiin jo icsi jonossa, mutta ylläri plussa tulikin. Ei mullakaan oo vielä kuukautiset alkaneet, vaikka vauva jo 7kk. :)
VastaaPoistaNo niin! Hyvä kuitenkin, ettei teidän tarvinnut lopuksi hoitoja aloittaa kun plussa tuli.:)
PoistaKuulostaapa tutulta teidän tilanne ja ymmärrän oikein hyvin mitä kirjoitit esim. pillerien syömisen tarpeettomuudesta ja omatunnon kolkutuksesta. Mullakin omatunto soimasi aluksi, kun alettiin haaveilla toisesta lapsesta. Sitten jotenkin tajusin, että eihän se ole kuitenkaan muilta pois, jos me saadaan lapsia, vaikka olin itekin aikoinani monesti pahoittanut mieleni toisten vauvauutisista ym. kun omaa ei kuulunut ja oli vastoinkäymisiä. Ehkä itelle oli silloin kuitenkin tärkeintä se, että muut ymmärsi meidän lapsettomuuden kipeyden. Koen yhä suurta empatiaa niitä kohtaan, jotka asian kanssa joutuvat kamppailemaan. Ja ymmärrän, että heille voi tulla paha mieli, kun joku toinen pääsee haaveilemaan jo toisesta lapsesta. Heillä on oikeus olla surullisia ym. Toisaalta meillä lapsen saaneilla on myös oikeus iloita lapsistamme täysillä ja haaveilla niistä uusista. =)
VastaaPoistaMun mielestä on kuitenkin tosi hyvä, että ootte puhuneet toisen lapsen toiveistanne ja suunnitelleet tulevaa. Joillakin kai käy niin, että yhden pitkään toivotun/yritetyn raskauden jälkeen uusi raskaus alkaa yllättäen ja nopeasti, mutta kyllä varmaan monella on tarvetta uusille hoidoillekin. Esim. meillä tarvittiin ihan samat klomifeenit tämän mahavauvan alkuunsaamiseksi kuin esikoisenkin.
Toivon teille kaikkea hyvää ja iloista kesää! :)
Näinhän se on ja kyllä sitä edelleen tuntee empatiaa muita lapsettomia kohtaan kun on myös joutunut sen tien käymään läpi niin tietää, mitä muut voivat mahdollisesti ajatella ja toivon edelleen paljon plussaa niille pitkään yrittäneille. :)
PoistaOlen monesti lukenut myös, että jotkut ovat raskautuneet joskus ihan luomusti, vaikka ensimmäinen olisi tullut hoidoilla. Tosin vaikea sanoa käykö meille mahdollisesti niin ja ei tässä kuitenkaan mitenkään väkisin sitä toista yritetä niin menee nyt vähän rennommin. :)
Kiitos ja samoin teille! <3
Meillä ivf hoidoilla alkunsa saanut 5vkon ikäinen pieni poika ja kyllä mekin ollaan jo mietitty ja keskusteltu ja haaveiltu milloin aloitamme hoidot ja yrittämään pikkusisarusta. :) Itse koen luonnolliseksi suunnitella jo milloin seuraavat hoidot aloitamme pikkusisaruksen toivossa kun ei tosiaan tiedä saadaanko edes toista lasta. Vaikka meilläkään ei mikään kiire ole aloittaa uusia hoitoja ja ajateltu aloittaa kun poitsu on 1v-1,5v niin kyllä sitä toistakin jo haaveilee :)
VastaaPoistaHyvä, että olette myös jo keskustelleet uudesta lapsihaaveesta ja mäkin tykkään jo suunnitella, milloin annetaan lupa toiselle ja mies on ollut alusta asti jo ihan mukana asiassa, että toinen saa tulla pian ensimmäisen jälkeen. Me ollaan myös mietitty uusia hoitoja pojan ollessa yli vuoden ikäinen. :)
PoistaEi kannata tuntea huonoa omaatuntoa ollenkaan :) Tuskin kukaan ihan oikeasti ajattelee niin, että ette olisi ansainneet vielä toista lasta, että nauttikaa nyt siitä yhdestä edes täysillä. Kyllä teillä on oikeus haaveilla toisesta ihan siinä missä muutkin ja varsinkin kun teidän taustalla se ei ole mikään itsestäänselvyys, niin parempi vaan mahdollisimman aikaisin. Minä ainakin toivon, että pääsette vielä kokemaan sen luomuihmeen :) Peukkuja!
VastaaPoistaKyllä me nautitaan tästä esikoisesta täysillä, eikä tässä ole tarkoitus mitenkään väkisin toista saada, että se tulee jos on tullakseen. :) Saa nähdä suodaanko luomuihmettä vai mennäänkö ensi vuonna takaisin hoitoihin. Kiitos! :)
PoistaMeillä lasten ikäeroksi tulee melko tasan kolme vuotta ja se oli ihan suunniteltu juttu. Toinen saikin alkunsa heti ekasta yrityksestä, eli ei todellakaan tarvittu klinikoita tällä kertaa! :D Me päädyimme tähän ihan vain sen takia, että elämä on paljon helpompaa, kun toinen on jo niin iso, ettei tarvitse esim. vaippoja ja sisarusrattaita en missään nimessä olisi halunnut, kun meillä ei ole autoa, eli kävellen ja julkisilla liikutaan joka paikkaan. Esikoinen on niin reipas, että rattaat jäi kokonaan pois 2,5 vuoden ikäisenä. 3-vuotias on muutenkin jo niin omatoiminen ja osaa kertoa, mitä mielessä liikkuu jne. Myös se vahvisti omia suunnitelmia, kun näki, miten nätisti 2- ja 5-vuotiaat leikkivät yhdessä tarhassa vs. kaksi suht saman ikäistä lasta. Esikoinen on kyllä ollut superhelppo, joten sen takia ikäeroa ei ole täytynyt venyttää.
VastaaPoistaMä ovuloin ekan kerran vain 3 viikkoa synnytyksestä (ja älytön vauvakuume kiitos hormonien!) ja menkat alkoikin siitä kahden viikon päästä, joten olisihan se ollut aika hurjaa, jos lasten ikäeroksi olisi tullut alle vuosi! Oma äitini on saanut kolme lasta himpun verran alle kolmessa vuodessa, enkä kyllä tajua, miten on jaksanut varsinkin, kun jäi yksinhuoltajaksi kolmatta odottaessaan. Ja isämme "katosi" täysin, eli pikkuveljeni ei ole koskaan edes nähnyt häntä livenä. En tiedä, onko toi jokin sukuvika, kun oikeastaan kaikilla meidän perheessä on ihan kamalan pienet ikäerot ja sitä menoa katselleena: "no thanks"! :D Mutta nämä nyt ovat sellaisia asioita, että jokainen tekee omat ratkaisunsa ja hyvä niin! :) Meille ei olisi ollut oikeastaan mikään katastrofi, jos toista ei olisikaan tullut ja enempää lapsia ei ole suunnitelmissa ainakaan tällä hetkellä.
On kyllä siitä isommasta ikäerosta hyötyä kun toinen tosiaan osaa omatoimisesti tehdä asioita ja ymmärtää jo ihan hyvin puhetta.
PoistaKolme lasta alle kolmessa vuodessa on kyllä raskasta, vaikka meilläkin on sisarusten välillä melko pieni ikäero. Vaikea tosin sanoa kuinka nopeasti täällä tärppää ja joskus ensi vuonna sitten kutsuu uudet hoidot, ellei ihmeitä tapahdu. :) Tämä yksikin tosissaan on rikkaus jos toista ei suoda.
Meillä yritys aloitettiin 2012 ja 2015 syntyi esikoinen. Ennen raskautta oltiin vuosi taisteltu lapsettomuushoitojen kanssa. Päätin synnytyksen jälkeen etten halua mitään hormonaalista ehkäisyä. Luomuraskauden mahdollisuus oli hyvin pieni. Kuukautiset tulivat ensimmäisen kerran kun poikamme täytti vuoden. Toisia kuukautisia ei kuulunut, mutta imetin edelleen ja ajattelin että kierrot voivat olla mitä sattuu. Kaapin perukoilta löytyi vanhaksi mennyt raskaustesti mutta tein sen kuitenkin. Näyttöön tärähti heti selkeä plussa. Nyt olemme sulatelleet tätä luomuihmettä, joka tärppäsi ensimmäisestä kierrosta. Lääkäri sanoi että pitkä imetys voi parantaa pco:n, mutta ihan tällaista parannusta en olisi uskonut.
VastaaPoistaUsko ihmeisiin, niitäkin voi sattua kohdalle :)
Emilia
Ihanaa, että teillä tapahtui luomuihme ja ehkä sitää edes vähän toivoa ihmettä. :)
PoistaHaaveilla täytyy! Meillä kesto toisen kanssa myös 1,5v ja nyt on laskettuaika 16.11. Kyllä me hoitoihin myös nyt jouduttiin mutta ainakin ensimmäiset 7kk meni vähemmällä stressillä. Viimeinen puolivuotta oli taas kaipua täynnä mutta jotenkin siitä selviää, helpommin tietysti kun se yksi rakkauspakkaus jo on saatu. ❤️
VastaaPoistaNäinhän se on ja nyt pääsee siinä mielessä helpommalla kun on tuo yksi ihme ja syli ei ole täysin tyhjä. :)
Poista