Otin raskausaikana mahdollisimman paljon tietoa imetyksestä, niihin liittyvistä ongelmista ja liityin facebookissa imetyksen tuki ry sivustolle, josta saan ihan kiittää lukijoita ketkä tästä vinkkasi. Siitä on ollut tähän asti paljon apua ja olen pysynyt rauhallisena jos on tullut imetyksessä ongelmia, enkä ole missään vaiheessa meinannut vielä luovuttaa, vaikka rintaraivareita on ollut nyt vähintään kerran päivässä. Suosittelen kaikille siis jo raskausaikana lukemaan paljon tietoa imetyksestä niin ei tule sitten yllätyksiä ja tietää, mitä tehdä ongelmien tullessa.
Imetys lähti hyvin käyntiin jo sairaalassa, jossa paljon seurattiin imetysotetta ja kokeiltiin eri imetysasentoja. Nänninpäihin sattui aina melko paljon kun vauva rupesi imemään, mutta yritin kivusta huolimatta imettää. Rintamaitoa tuli minulla ainakin hyvin kun pojan paino oli kotiutumispäivänä lähtiessä pudonnut vain 100 grammaa ja kaksi päivää kotiutumisen jälkeen paino oli jo ylittänyt reippaasti syntymäpainon kun neuvolatäti kävi kotiutumiskäynnillä. Ensimmäisellä viikolla minun rinnanpäät jo aukesi ja käytin paljon mamilan nännivoidetta, bepanthenia ja vauvan imiessä rintakumeja. Rintakumeja jouduin käyttämään ainakin viikon, että rinnanpäät rupesi olemaan parantuneet ja yli kahden viikon jälkeen vauvan imetys ei enää sattunut kun rinnapäät oli tottuneet imemiseen, joka huomattavast helpotti minun oloa.
Imemisen kanssa olen mennyt vauvan tahtisesti ja imetän suurimmaksi osaksi sen 1-3 tunnin välein, josta yksi pidempi väli voi olla se 6 tuntiakin ja silloin joudun lypsämään ylimääräiset maidot pieneen astiaan kun rinnat alkaa täyttyä liikaa, jotka sitten laitan pakkaseen. Rintapumppu on tällähetkellä jäänyt vähälle käytölle kun en siinä oikein heru, joten olen lypsänyt käsin kun sillä keinolla olen saanut melko helposti sen 30-80ml pakastettavaksi minigrip-pusseihin. Korviketta ollaan muutamia kertoja pojalle syötetty kun olen itse käynyt asioilla ja pakkasesta en ole viitsinyt sulattaa omaa maitoa kun sitä on siellä vielä niin vähän. Olen imetyksen kanssa mennyt nyt sen viikko kerrallaan ja tähän asti on mennyt ihan hyvin ja tavoitteena onkin imettää ainakin siihen 6kk ikään asti ja siitä mahdollisesti pitempään jos vain onnistuu. Kovasti toivon, että tämä onnistuu ja pidän lipun korkealla! :)
Aivan asiaa. Imetys ei ole niin helppoa kun aluksi voisi luulla. Itse sain myös paljon tukea imetyksen tuen fb-sivuilta. Ongelmia on ollut, mm. 4 kk itkevä vauva, rintaraivarit, rintakumea täytyi pitää ensimmäinen kuukausi, sitten pääsin eroon kun vauva oppi syömään ilman, lakkoilu ym. Itkevän vauvan kanssa välillä mietti, että onko sillä nälkä ym. mutta päätin luottaa rintoihini, koska vauva pissasi ja kakkasi ja paino nousi tasaisesti. Imetys on nyt jo helppoa, vauva 7 kk. Tieto auttaa ymmärtämään ja luo uskoa itseen.
VastaaPoistaNäinhän se on ja ilman tietoa olisi varmaan tullut melko pian luovutettua. Nyt kun tietää niin osaa varautua mahdollisiin ongelmiin ja tietää, että ne on vain ohimeneviä vaiheita. :)
PoistaJuu ei oo toi imetys ihan peace of cake. Että tissi suuhun ja sillai vaa..
VastaaPoistaAlkuun jouduin kanssa käyttään rintakumia, mutta pääsin eroon suhteellisen nopeesti siitä. Ja neiti teki kans sen päiväsiä lakkoiluja ja rintaraivareita, että meinas usko loppua monee kertaa. Ja olin lähellä lopettaa imettämisen jo heti alkuun. Suhteellisen "pitkään" sain kuitenkin imetettyä, muutamaa päivää vaille enneku tyty täytti 7kk, niin vierotti ite ittensä tissiltä.
Ja niin, pisimmillään yhtäjaksone lakko kesti kaks viikkoo! Lypsin ja pumppasin hiki päässä, ettei maidontulo hirveesti tyrehtyis ja yks kaunis päivä alko taas tissi kelpaan..
http://elanaurajarakasta.blogspot.fi
Eihän se tosiaan ole ja ilman tietoa olisi varmaan tullut melko pian luovutettua. Onneksi nämä vaiheet on vain ohimeneviä ja pitää vain luottaa itseensä ja rintoihinsa. Itse yritän imettää vähintään siihen 6kk ikään asti ja toivon mukaab sinne myös pääsen.
PoistaItse en raskausaikana lukenut imetyksestä, aina vaan aattelin, että kaikki imettää, joten minäkin. En ajatellut, että siinä olisi ongelmia ja en tiennyt, että se alkuun sattuisi.
VastaaPoistaPäätin imettää vuoden ikään asti, päästiin sinne ja sen ylikin vähäsen, kunnes sain vieroitettua rinnasta. Itsellä sujui kaikki hyvin onneksi ja vähän onkin imetystä ikävä. Seuraavan kohdalla toivon mukaan onnistuisi myös helposti.
Luin imetysjutuista vasta vauvan synnyttyä, olisi kannattanut perehtyä asiaan ennemmin, niin ei olisi tarvinnut jälkikäteen pohtia tiheämpiä imetysaaltoja.
Hyvä kuitenkin, että kaikesta huolimatta pystyit imettämään noinkin kauan ja en olisi varmaan itsekkään tajunnut lukea imetyksestä, ellei lukijat olisi siitä minulle maininneet. :)
PoistaMunkin on pitänyt kirjoittaa imetyksestä omaan blogiin, paljon samanlaisia kokemuksia minullakin. Pumppua kannattaa harjoitella, mullakin alkuun vain joku 10 ml ja siitä noussut. Vauvan ajattelu ja suklaan syönti samalla auttaa :) Ja kannattaa käyttää niitä maitoja pakkasesta, jos kuitenkin koko ajan sinne jotain saat. Mäkin olen niitä sinne hillonnut ja nyt niitä on yhtäkkiä niin paljon, että mitä mä niille teen kun koko ajan tulee lisääkim :D
VastaaPoistaPumppu on jäänyt tällähetkellä komeroon kun sen kanssa toiminen on tuntunut niin vaikealta ja on ollut helppo ottaa vain tissi esiin ja lypsää pieneen astiaan :D suklaata kyllä menee päivittäin ja maitoa en ole ihan alusta asti pakastanut niin sitä ei ole kovin suurta määrää vielä säilössä. Sitä tulee kyllä välillö sulateltua, että mieskin pääsee tuttipullosta syöttämään. :)
Poista