Lopulta se vuotokin alkoi ja mahakivut on ainakin vielä ihan siedettävät. Töistä yritän selviytyä päivä kerrallaan, vaikka rankkaa onkin. Oloa ei yhtään helpota se, että mies lähti melkein kuukauden työreissulle, vaikka kaipaisin häntä nyt kotona. Ajattelinkin viikonloppuna suunnata auton nokan kohti kotiseutua niin ei tarvi yksin miettiä asioita.
Palailen joskus myöhemmin kertomaan lisää kuulumisia kun olen saanut ajatukset kasaan ja toipunut keskenmenosta.
Palailen joskus myöhemmin kertomaan lisää kuulumisia kun olen saanut ajatukset kasaan ja toipunut keskenmenosta.
Jaksamisia sinulle <3 Toipuminen ottaa oman aikansa, henkinen varsinkin, mutta on tärkeää saada surra omalla tavallaan ja oman aikansa. Vielä kerran pahoittelut tapahtuneesta :(
VastaaPoistaKiitos keksi! <3 Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa iloksi muutu kun saa surra oman aikansa.
PoistaVoimia <3
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaMahdottoman paljon voimia. <3 Toivon niin kovasti, että pian te saisitte onnellisen lopun yrittämiselle.
VastaaPoistaMaria/ Nyt heti
Kiitos maria! <3
PoistaVoimia! <3
VastaaPoistaKiitos Annika! <3
PoistaVoimia paljon <3
VastaaPoistaKiitos! <3
Poista