Olen suurinpiirtein teini-iästä asti haaveillut vähintään kahdesta tai kolmesta lapsesta pienellä ikäerolla. Julkisella puolella on mahdollisuus siihen kahteen lapseen ja olisi ihan mukava saada tälle poitsulle jonain päivänä leikkikaveri. Minulla on minipillerit käytössä kolmeksi kuukaudeksi, joista yksi kuukausi on jo syötynä ja näiden jälkeen en ole ajatellut mitään lääkkeitä syödä. Poika olisi minipillereiden loputtua 5 kuukautta ja 6 kuukautta pitäisi vähintään olla taukoa ennen uutta raskautta ja en jotenkin usko, että raskaaksi tulen ilman hoitoja kun sitä ei ennenkään tapahtunut.
Nyt kun on yksi lapsi niin ei ole enää suurta stressiä raskautumisesta, koska meillä kuitenkin on jo tämä yksi ihme. Uusiin lapsettomuushoitoihin mennään varmaan vasta sitten kun poika on vuoden ikäinen ja imetys on lopetettu. Tiedän myös sen, että kahden pienen vauvan kanssa tulisi olemaan raskasta, varsinkin jos molemmat on vielä vaipoissa tai toinen uhmaiässä ja kun mies tekee reissutyötä niin pitäisi pärjätä yksin kahden pienen lapsen kanssa. Olen kyllä kiitollinen myös tästä yhdestä jos käy niin, ettei toista lasta enää suoda. Saa kuitenkin nähdä, mihin elämä vie ja tapahtuuko tässä vielä yllätyksiä. :)
Minkälaisia lapsilukuja ja ikäeroja lapsien välillä teillä lukijoilla on haaveissa? :)
Toivon ettei teille toinenkin suotais.. Toki se yksikin on suuri onni,jota ei pidä väheksyä,mutta itse omistan kaksi veljeä (ei ehkä aina lapsena osannut arvostaa) ja he ovat tärkeitä ja nyt kun katsoo noita omia poikia niin kyllä se sisarus suhde on rikkaus.. Meillä siis Pojilla 2v 4kk ja nyt kolmatta odotan niin että ikäero edelliseen ois 2v. Haaveilin kahden ekan välille 1v 9kk mutta keskenmeno sekoitti suunnitelman.. Myöhemmin katsottuna oli hyvä että tuli vähän isompi,esikoinen kasvoi niin paljon sen kesän aikana kuin täytti kaksi,oppi puhumaan pitkillä lauseilla,pääsi vaipoista jne. Niin meillä oli kypsä ja huolehtivainen isoveikka odottamassa vauvaa! Ja meillä esikoinen ei ole vieläkään ollut uhma iässä eli ei ollut sitäkään ongelmaa että vauva ois tullut uhman keskelle joten meille tuo ikäero ollut juuri passeli.. Ja voi että kuin hellyyttäviä noi on keskenään,toki välillä nahisee mutta sehän on normaalia,pää asiassa osoittaa rakkautta ja huolenpitoa toisiaan kohtaan.. Ja pienempi alkanut nyt jo hoivaan mun masua.. Silittelee ja pussailee omasta aloitteesta.. Mutta jos kysyn tykkääkö vauvasta niin vastaus on ei 😂 isompi on jo valinnut nimen sekä pojalle että tytölle ja odottaa kovasti.. Sanoo että jos tyttö niin siitä tulee prinsessa!
VastaaPoistaMä liikutun monta kertaa viikossa noiden suhteesta.. Toista odottaessa koin välillä surua siitä että vauva aika ei tule olemaan samanlaista kuin ensimmäisen kanssa ja en pysty antamaan vauvalle sitä kaikkea mitä esikoiselle,vaan hän jää paljosta paitsi.. Vauvan synnyttyä tajusin et jos joku on jostain paitsi jäänyt jostain niin esikoinen. Niin paljon tuo isoveli on antanut pikkuveljelle ettei siinä tarvi edes miettiä että jostain jäisi paitsi!
Sisarukset on suuri rikkaus,joten toivon teidänkin pojalle sellaista,mutta valitettavasti joku ylempi tahohan sen lopulta päättää! Toivon teille onnea seuraavaan yritykseen kunhan on sen aika ja ennenkaikkea jos teitä toisen kerran onni suosii niin toivon teille samanlaista sisarus suhdetta kuin tuo meidän poikien veljeys..
Liikuttavin ja mieleen jäänein esikoisen kommentti on,kun puhuttiin kuolemasta (se on pitkä ja toinen tarina että miksi puhuttiin) ja selitin että jos joku kuolee se lentää taivaaseen eikä tule enää ikinä takaisin niin esikoinen vastasi että hän ainakin pitää pikkuveljestä niin lujaa kii,ettei se pääse koskaan lentämään meidän luota pois. Se kuvaa ehkä parhaiten sitä millainen noiden suhde on.. Ja voisin näköjään jaaritella siitä kokonaisen romaanin verran.. Olen vaan niin onnellinen että meidän onni ei jäänyt yhteen vaan meille suotiin kaksi ja toivottavasti tämä kolmaskin.. Saa vaan nähdä miten kolmas pääsee mukaan joukkoon,kun noiden kahden väli on niin tiivis.. Se on ainoa jota tässä vähän Jännitän.. Ja että tuleeko pienempi mustasukkaiseksi vauvalle isoveljestä..
Kiitos paljon! :) <3 Kyllähän sitä pojalle sisarusta toivoisi ja itsekkin isossa perheessä kasvanut niin kyllä ne sisarukset on tärkeitä, vaikka aina ei toisia nykyään näe kovin usein. Saapa sitten nähdä jos toinen lapsi jonain päivänä suodaan niin minkälainen ikäero heille tulee ja toivon mukaan tulisi se hyvä sisarus suhde. Tietenkin tässä myös miettii, miten ehtii antamaan huomiota molemmille yhtä paljon ja varsinkin kun vauva on sitten niin paljon kiinni äidissä, että ehtii myös esikoisen kanssa leikkimään ja olemaan.
PoistaTeksistä oikein huokuu teidän poikien välinen suhde ja toivon, että tämä kolmaskin pääsee siihen joukkoon ja tulisi tiivis suhde toisiinsa. <3 Tsemppiä sulle raskauteen ja toivon, että kaikki menee lopulta hyvin tämän kolmannenkin synnyttyä ja ei esiintyisi mitään suurta mustasukkaisuutta. :)
Toivon, että saisitte kokea saman onnen uudestaan! <3 Itse haaveilin pitkään neljästä lapsesta, kaksi pienellä ikäerolla ja sitten pidempi tauko ja taas toinen kahden sarja. Nyt haaveilen kahdesta lapsesta, varsinkin kun tuo ainokainen toivoisi kovasti pikkusiskoa. On hyvin raskasta joutua kertomaan omalle lapselle kerta toisensa jälkeen, että ei, äidin masussa ei ole vauvaa, vaikka hän sitä toivoo. Ehkä joskus. <3
VastaaPoistaKiitos! :) <3 Toivon todella, että teidän ainokaiselle suodaan jonain päivänä se leikkikaveri kun sen aika on. <3
PoistaHmm... Miksi pitää odottaa 6kk? Eikö normaalin alatiesynnytyksen jälkeen saa raskautua vaikka heti? :o
VastaaPoistaJa toivottavasti teille vielä toinen suodaan :) Lapset ovat lahja <3
Meillä jää lapsiluku kahteen. Mies ei halua enempää ja itsekin olen alkanut ajatella, että kaksi on riittävä. Haluan, että omillekkin lapsille jää tästä maapallosta jotain jäljelle.
VastaaPoistaJa on sitten aikaa panostaa lapsiin, kun niitä ei ole montaa :)
Kaksi on kyllä hyvä luku ja lapsista on seuraa toisilleen. :)
PoistaEsikoinen on jo 6v. Olisimme toki halunneet toisenkin lapsen, ehkä kolmannenkin, mutta luonto on päättänyt toisin. Jätin ehkäisyn pois lapsen ollessa 2v.8kk. Aluksi pidin 4 vuoden ikäeroa takarajana, sitten 5v ja sitten 6v.. Nyt ikäeroalla ei tunnu olevan enää mitään väliä, se on joka tapauksessa iso vaikka joskus sattuisi toisen lapsen saamaan.
VastaaPoistaTekeehän se kipeää, kun lapsi kysyy surullisena miksei hänellä ole sisaruksia. Olisihan niitä, jos elämässä saisi kaiken mitä haluaa. <3
Olen tuota myös kovasti miettinyt jos käykin niin, ettei toista lasta enää suoda. Siinä on kyllä vaikea selittää lapselle, ettei sisaruksia välttämättä ole tulossa. :( Olisihan se helppoa jos tosissaan saisi kaiken, mitä haluaa. Voimia teille ja toivoisin kovasti, että teidän esikoinen saisi joskus leikkikaverin, vaikka tiedän ettei se helppo ole <3
PoistaAiemmin halusin aina kolme lasta, koska itselläni on kaksi sisarusta, ja mielellään soisin omillekin lapsille sisaruksia. Sattuneesta syystä kaksi lasta tuntuu enemmän realistiselta tässä vaiheessa, ja jos tämä ensimmäinen nyt saataisiin syliin asti, niin sekin jo tuntuisi ihmeeltä :) ikäeroa mahdolliseen seuraavaan lapseen tulee jo ihan tietyistä käytännön syistäkin vähintään 3-4 vuotta, mutta itselleni se kyllä sopii hyvin :)
VastaaPoistaItsekkin kyllä haluasin omille lapsille sisaruksia kun itsellänikin niitä on ja sisaruksista on kuitenkin seuraa toisilleen. Toivon, että sinun raskaudessa menee kaikki hyvin loppuun asti ja saatte sen ihanan ihmeen syliin pitkän odotuksen jälkeen! <3
PoistaSitä ei tosin voi koskaan tietää suodaanko enää toista lasta, vaikka kuinka haluaisi. Tämä yksikin on jo meidän ihme. :) <3
Meillä on nyt yksi pieni taapero. Toisaalta haluaisin useamman lapsen, mutta välillä on kyllä niin raskasta, että miettii haluaako/jaksaako enempää. On ne kyllä niin ihania ja rakkaita, että luulen tuon väsymyksen painavan vähemmän vaakakupissa, kun mietitään lisää lapsia. Jos vain on tullakseen sitten, kun on sen aika <3
VastaaPoistaSitä on kyllä itsekkin miettinyt, miten jaksaa kun on kaksi lasta ja jos toinen on vielä uhmaiässä niin tekee siitä raskasta. Onhan tämä väsymys rankkaa, mutta toisaalta kuuluu asiaan ja lapset on kuitenkin niin rakkaita, että en kyllä vaihtaisi mitään pois. Kyllä tämä kuitenkin jossain vaiheessa helpottaa ja ei onneksi ole ikuista. :)
PoistaMeillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Ikäeroa lapsilla on 3vuotta. Hoitojen avulla molemmat saaneet alkunsa. Miehen kanssa on puhuttu, että nämä kaksi riittää meille. Kyllä kahden lapsen arki on raskasta ja haastavaa, kun vertaa yhteen lapseen. Toki myös tuplasti palkitsevaakin :)
VastaaPoistaSaapa sitten nähdä jos toinen lapsi suodaan niin minkälainen ikäero heidän välille tulee. Kaksi lasta on ihan hyvä määrä ja varmaan meilläkin jää siihen kun kolmatta pitäisi yrittää sitten yksityisellä puolella. :)
PoistaMulla on ollut haaveena neljä lasta. Ensin kaksi ja sitten ehkä viiden vuoden tauon jälkeen taas kaksi. Nyt kun raskautuminen olikin "vähän" odotettua vaikeampaa, niin en osaa odottaa enää oikein mitään.
VastaaPoistaMeillä meni kyllä alkioita reilusti pakasteeseen ja vielä toiseen hoitoon olisi ilmeisesti mahdollisuus julkisella puolella, eli monta voitaisiin hyvässä lykyssä saada. Nyt tuntuu kuitenkin ihan utopistiselta ajatella toista lasta. Ehkä sitä osaa sitten miettiä paremmin, kun/ jos saamme tämän ensimmäisen syliin asti. :)
Voi olla, että meidänkin lapsiluku jää siihen kahteen jos toista suodaan ja kolmatta pitäisi sitten yrittää yksityisellä, enkä oikein tiedä jaksaako siihen enää ruveta. :)
PoistaJulkisella puolella tietääkseni pitäisi olla mahdollisuus siihen kolmeen hoitoon + ne jotka on pakkasessa eli siinä tulee vielä monta mahdollisuutta raskautua. Julkinen puoli antaa mahdollisuuden siihen kahteen lapseen, mikä on kyllä harmi sinänsä jos haluaa enemmän lapsia. En kyllä itsekkään osannut vielä raskausaikana juuri ajatella vielä toista lasta, mutta nyt kun tämä ensimmäinen on jo sylissä niin pystyy paremmin kuvittelemaan myös toista. :)
Meillä on yksi lapsi, ja yhteen lapsiluku kyllä jää, ellei kierukka sitten petä:) nelivuotiaamme toivoo välillä sisarusta, mutta on ymmärtänyt ihan hyvin, kun on kerrottu syitä, miksi ei ole haluttu enempää lapsia. Ajattelen niin, että vaikka monet ainokaiset kaipaavat sisaruksia, ei sisarusten määrä kuitenkaan takaa onnellista elämää. Meidän perhe on tällaisenaan toimiva ja tiivis, ja lapsella on serkkuja ympärillään, joiden kanssa touhuaa viikoittain. Ei se tietysti ole sama asia, mutta olisi aika väärin alkaa yrittää toista lasta, jotta esikoisen toiveet täyttyisivät.. Varmaan aina kannan sylissäni ajoittaista haikeutta siitä, olisiko meidän pitänyt edes antaa uudelle raskaudelle mahdollisuus, mutta sen kanssa on vain opittava elämään.
VastaaPoistaOn ihan ymmärrettävää jos haluaa vain yhden lapsen ja ihan hyvä, että lapsella on kuitenkin serkkuja kenen kanssa touhuaa paljon. Olen myös samaa mieltä, että olisi väärin yrittää toista lasta vain sen takia, että esikoinen niin haluaa. Ei se ole tietenkään koskaan myöhäistä jos haluatte joskus tulevaisuudessa toisen lapsen. Tietenkin riippuu minkä ikäisiä olette niin se raskautuminen voi vaikeutua, mutta ei ole kuitenkaan mahdotonta. :)
PoistaEi kannata antaa sen rajoittaa, että julkinen puoli rahoittaa X määrän hoitoja. Kiitos epätasa-arvon, meitä on paljon, joille ei korvata yhtäkään hoitoa julkisella, mutten todellakaan olisi jättäytynyt lapsettomaksi sen takia. Nyt on kaksi lasta, enkä olisi voinut paremmin rahojani käyttää.
VastaaPoistaTiedän. Se on kyllä tyhmää kun kaikille ei julkisella puolella hoitoja suoda. Saa kuitenkin nähdä, miten tulevaisuudessa käy ja ruvetaanko joskus yrittämään yksityisellä vielä kolmatta jos nyt saadaan joskus se toinen. :)
Poista