sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Blogi julkiseksi

Asiaa olen päässäni vatvonut jo tovin ja päätin pienen mietinnän jälkeen, että tänään sen teen kun tuskin tässä mitään menetänkään. Piilotin samalla kertaa suurimman osan vanhoista teksteistä ja vähän muokkasin ulkoasua. Blogia olen kirjoittanut sen neljä vuotta ja 2014 tammikuussa tein tämän nykyisen blogin ja vaikka kirjoitustahti on nyt reilu vuoden aikana vähentynyt niin olen yrittänyt ottamatta siitä mitään stressiä kun kirjoittelen enimmäkseen omaksi iloksi ja täällä on kaikki tallella lapsettomuudesta, raskausajasta ja vauva-arjesta.

Ne pettymykset kierrosta toiseen oli vaikeita aikoja ja keskenmeno pakastealkion siirrosta pisti mieleni matalaksi. Kunnes sitten pian kesäkuussa 2015 sain toisesta icsi-hoidosta sen pysyvän plussan ja pitkän odotuksen jälkeen pojan vihdoin syliini joka oli ihanaa ja hämmästyttävää aikaa, mitä oli vaikea kuvailla sanoiksi. Nyt pienen taaperon ja joka paikkaan ehtivän pojan äitinä on kiirettä kun enää ei pysytä hetkeäkään paikalla, mihin on toisen laskenut. Ihanaa on kuitenkin nähdä omin silmin kun poika oppii koko ajan jotain ja uutena taitona on nyt oppinut hakemaan minulle vaipan kun sanon "vaihdetaan vaippa" ja sitten hokeekin vaippaa ja käy ottamassa sen korista, missä niitä on.

En tiedä onko blogista nykyään enää kovin monelle lapsettomalle mitään iloa kun tämä ei ole enää kokonaan lapsettomuusblogi, mutta ehkä noista vanhoista teksteistä voi olla jollekkin apua, mistä voi lukea hoitojen etenemisestä. Ehkä sitten kun päästään syksymmällä taas uusiin hoitoihin niin tästä voi olla jollekkin enemmän vertaistukea. :)

torstai 20. huhtikuuta 2017

Imetyksen lopetus menossa

Täällä mennään tällähetkellä sillä 3-4 imetyskerralla koko päivän aikana, joka on mennyt vaihtelevasti parempaan päin. Päivisin imetystä on ollut helppo lopettaa kun poika suostuu juomaan vettä ja maitoa nokkamukista melko hyvin ja olen yrittänyt kääntää kiinnostuksen johonkin muualle jos on tullut repimään paitaa. Iltaisin imetän vielä sohvalla ennen kun viedään sänkyyn, yöllä yleensä kerran, aamulla ennen aamupalaa ja päivällä kerran jos ei rauhoitu millään muulla keinolla. Viime yönä ei tarvinnut imettää kertaakaan kun mies kävi pojan yöllä nukuttamassa uudestaan herättyään kerran yöllä.

Tänään on tullut vasta se yksi imetyskerta aamulla ennen aamupalalle nousua ja jos iltaan asti pääsisi ilman rintaa niin olisi hyvä, eikä ihme kyllä nyt ole tullut repimään paitaa ja maito/vesi nokkamukista on kelvannut hyvin. Sitten päästäisiin siihen kahteen imetyskertaan, josta pitäisi vielä päästä. Olenkin yrittänyt mennä sillä, että viikossa tai kahdessa luovutaan aina siitä yhdestä imetyskerrasta ja pikkuhiljaa ollaankin saatu imetystä vähennettyä. Tämä on minun mielestä parempi kuin se, että kerralla lopettaa imetyksen kokonaan.

Toivon mukaan kesäkuun loppuun mennessä oltaisiin saatu imetys pois, ellei jo ennemmin ja vaikka imetystä jäänkin kaipaamaan niin parempi siitä on päästä nyt pois, ennen kun se käy liian vaikeaksi. :)

torstai 13. huhtikuuta 2017

Utelut

Nyt jouduin ensimmäistä kertaa siihen tilanteeseen kun on ruvettu kyselemään, milloin meille tulee se toinen lapsi ja kyllä teidän pitää vielä se toinen tehdä. Tästä nousi oikein kunnon ärsytys ja sanoinkin suoraan, ettei niitä lapsia niin vain saada ja kun nämä kyselijät vielä tietää meidän taustoista tai sitten ovat unohtaneet sen kokonaan. Toinen on kuitenkin haaveissa, mutta olisi ihan mukavaa jos ihmiset pitäisi ne mölyt omana tietonaan kun ei voi koskaan tietää minkälaiset taustat toisella on. Lapsettomuudesta olen ollut enemmän avoimempi ja olen kertonut asiasta melko vieraillekkin ihmisille jos lapsista ja muusta on tullut puhuttua.

Julkisella puolella aiomme käyttää hoidot pois alta ja meillä on vielä mahdollisuus siihen kolmanteen icsi -hoitoon jos pakkasessa olleet alkiot ei jostain syystä selviä sulatuksesta tai tuo uutta raskautta. Tietenkin olisi ihanaa jos tärppäisi ihan luomusti, kuten joillakin on käynyt kun ensimmäinen on tullut hoitojen avulla niin toinen on tullutkin ilman niitä, mutta sitä ei voi koskaan tietää etukäteen miten tässä käy.

Ensimmäinen vauvavuosi oli raskas ja se välillä mietityttää kestetäänkö me se vielä uudestaan. Syli tuntuu kuitenkin vielä tyhjältä ja tuntuisi kurjalta jos poika jäisi ainoaksi lapseksi, eikä saisi kokea sitä sisaruksen rikkautta. Nyt kun asutaan isossa omakotitalossa niin tilaa on enemmän vielä ainakin sille yhdelle tai kahdelle lapselle, eikä tästä ole tarkoitus muuttaa seuraavaan 40 vuoteen mihinkään, ellei elämässä tapahdu jotain mullistavaa minkä takia pitäisi muuttaa. Kovasti toivon, että meidän parisuhde kestää loppuelämän ja paljon jo ollaan tässä (vasta) kuuden vuoden aikana koettu niin se ei ihan helposti tule kaatumaan. Nyt ollaan vasta enemmän opittu pojan synnyttyä, että tässä pitää painaa yhteen hiileen ja puhuminen on tärkeää, myös niistä vaikeistakin asioista. Toista ei pidä unohtaa, vaikka välillä se oli vaikeaa kun toinen oli äidissä kiinni koko ajan ja ne pienet teot on tärkeitä. :)

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Taapero kävelee

Vähän päälle vuoden ikäisenä poika käveli ensimmäiset pari askelta, kunnes tuli noin kuukauden tauko ja vähän yli vuoden ja kuukauden ikäisenä innostuttiin kävelemään uudestaan. Nyt ollaankin sitten melkein kaksi viikkoa kävelty, joka pikkuhiljaa vain parani paranamistaan ja nyt kävellään sitten koko ajan. Kenkien kanssa kävelyä vielä vähän aristetaan kun tuntuvat varmasti oudoilta jaloissa, mutta eiköhän se jossain vaiheessa rupea sujumaan kun tulee rohkeutta lisää. Poika tuntuukin jotenkin nyt isolta pojalta kun pääsee itse kävelemään ja on kyllä ihanaa seurattavaa kun toinen on siitä niin onnessaan. Tämä on minusta sitä ihanaa aikaa kun toinen ei ole enää sylivauva ja pärjää hetken yksinkin leikkien parissa kun teen ruokaa. Kovasti odotan, mitä uutta täällä seuraavaksi opitaan ja jonkin verran tulee sanoja joita opetellaan pikkuhiljaa sanomaan ja ymmärtämään.

Eilen päätin lyhentää pojan päikkäreitä siitä 2-3 tunnista 1,5 tuntiin, että öisin nukuttaisiin pitempään ja auttoi ainakin näillänäkymin, koska poika nukkuikin melkein 12 tuntia yhdellä herätyksellä kun ennen nukuttiin juuri se 10 tuntia yössä. Voi olla, että oli sattumaa kun toissa yönä nukuttiin melko huonosti, mutta jatketaan kuitenkin tuolla 1,5 tunnin päikkäreillä jos öisin nukuttaisiin enemmän. :)

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kuukautiset alkoi?

Kerrankin sitä osaa olla iloinen näiden alkamisesta, jota olenkin odotellut jo tovin. Pientä tiputtelua on tullut nyt pari päivää ja odottelen sitä kunnon vuotoa, jos ne sieltä pian tulisi tai sitten lasken tämän tiputtelun kuukautisiksi. Meni siihen sitten vuosi ja kuukausi kun kroppa päätti olevansa palautunut synnytyksestä. Imetän kyllä edelleen silloin kun poika haluaa ja jospa kesään mennessä saan imetyksen lopetettua kokonaan, mutta toisaalta toivon että poika päättäisi itse pikkuhiljaa vieroittaa itsensä pois rinnalta.

Klinikalle ajattelin myös soitella tässä jossain vaiheessa niin jospa syksyllä päästäisiin uusiin hoitoihin. Pieni paino lähti hartioilta kun ei tarvinnutkaan lopettaa imetystä kokonaan, että ne kuukautiset alkoi ja ehkä me tänä vuonna päästään sittenkin haaveilemaan siitä pikkukaverista ja uudesta raskaudesta, jos meille uusi ihme vielä suodaan. :)

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Tällä viikolla

Ollaan käyty vaunulenkillä ja keinumassa, nautittu aurinkoisista ja pitenevistä päivistä ja ajeltu minun kotiseudulle pojan kanssa viettämään aikaa perheen ja ystävien kesken. Olikin mukavaa nähdä ystäviä pitkästä aikaa kun kaikki oli koolla ja oman perheenkin kanssa on ehtinyt viettämään enemmän aikaa, sillä olen täällä nyt neljä päivää ja lauantaina lähdetään aamupäivästä ajelemaan kotiin päin katsomaan, miten isi on pärjäillyt kotona kissojen kanssa. On ollutkin ihan mukavaa kun arki on nyt vähän poikennut normaalista ja on ollut vähän enemmän auttavia käsiä ympärillä. :)

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Vastaukset kysymyksiin

Ajatteletko enää vaikeaa lapsettomuustaivalta vai unohtuiko se kun sait oman vauvan syliin?
- Lapsettomuustaival tulee aina ajoittain mieleen, eikä unohtunut vaikka sain vauvan syliin. Tällähetkellä pyörii jälleen mielessä kun toinen lapsi on haaveissa.

Oliko sinulla pelkoja tässä raskaudessa aiemman keskenmenon vuoksi? Miten selätit pelot?
- Oli pelkoja paljonkin ja vasta raskauden puolivälissä osasin enemmän rentoutua, että se menee hyvin. Pelot selätin kun menin vain päivä kerrallaan eteenpäin ja sitten kun liikkeitä alkoi tuntumaan päivittäin niin se rauhoitti, että pikkuinen on kunnossa.

Montako lasta haluaisit?
- Toiveissa on 2-3 lasta. Mies on aina puhunut kolmesta, mutta saapa nähdä miten käy ja suodaanko vielä lisää lapsia.

Mikä on parasta lapsiarjessa? Entäs rankinta tai yllättävintä?

- Parasta on ollut nähdä kun toinen kasvaa ja oppii koko ajan uutta. Poika on muutenkin varsin iloinen ja vekkuli tapaus :) Rankinta on ollut se yöheräily ja väsymys kun öisin herättiin ainakin 10 kertaa yössä, ellei enemmän. Pojan ollessa 11 kuukautta tein siitä lopun ja aloitin unikoulun, jonka jälkeen öisin herätään enää 1-2 kertaa. Yllättävintä oli se kuinka paljon aikaa se imetys alkuaikoina veikään ja kun sieltä sohvalta tai sängystä ei päässytkään heti ylös vaan siinä meni hyvin tunti tai kaksi istuessa tai makoillessa. Myös imetyksen aikana olevat rintaraivarit, tiheänimun kaudet ja hulinakaudet yllätti, vaikka niistä oli etukäteen lukenut. Synnytyksen jälkeiset kivut, jälkivuodon kesto ja kun ei voinut istua kunnolla moneen viikkoon tikkien takia.

Mikä on kodissanne lempipaikka? Millä tapaa rentoudut?
- Olohuone ja sohva. Rentoudun kuuntelemalla musiikkia, kirjoittelemalla blogia, käymällä pitkällä vaunulenkillä kerran päivässä, juoksulenkillä silloin tällöin, pojan nukkuessa katson elokuvia tai sarjoja netflixistä ja käyn pelailemassa sählyä kerran viikossa, niin saa tyhjättyä oman mielensä reilu tunniksi.

Mitkä on teidän pojan lempileikit tällä hetkellä? Entä mitä itse mieluiten puuhaat poikasi kanssa?
- Poika tykkää vasaroida tappeja alas ja onkin siinä jo melko hyvä, myös palikkalaatikkoon opettelee laittamaan niitä palikoita oikeasta reiästä sisään. Lempipuuhaa on myös kaikkien kaappien ja laatikoihin tyhjääminen sekä kiipeäminen tuoleille, pöydille ja sohvalle :D Pojan kanssa leikitään hippaa, että minä enimmäkseen konttaan pojan perässä ympäri asuntoa ja sieppaan syliini kutitettavaksi, joka on hänen mielestä varsin hauskaa. Ulkona käydään keinumassa tai pulkkailemassa, opetellaan kävelyä ilman tukea, lueskelen poika sylissä satukirjoja, opetan uusia sanoja osoittamalla eri tavaroita, teen palikoista torneja mitkä hän tykkää aina kaataa ja kuunnellaan musiikkia kun poika tykkää tanssia musiikin tahdissa.

Mikä on mielipuuhaasi lapsen kanssa? Kirjoititko raskausajan päiväkirjaa? Millainen vauvakirja lapsellasi on (jos sellainen löytyy)?
- Ylemmäs kirjoitinkin, mitä pojan kanssa yhdessä tehdään. Blogiin kirjoitin raskaus kuulumisia, mutta erillistä kirjaa ei ollut. Vauvan alkutaival -kirja, mihin olen kirjoittanut ja nyt pitäisi 1v kuulumiset laittaa, ettei unohdu kokonaan. :)

Miten äitiys on muuttanut sinua?
- On se jonkin verran rauhoittanut ja nykyään tykkään enemmän rauhallisista aamuista ja koti-illoista kun ei ole kiirettä mihinkään.

Meinaatko millon palata työelämään?
- En ole vielä päättänyt ja alunperin meinasin, etten mene töihin pojan ollessa alle vuoden ikäinen mutta hän tuntuu edelleen niin pieneltä, joten en ainakaan ihan lähiaikoina ole töihin menossa ja mietinnässä on tällähetkellä alan vaihto.

Mikä äitiydessä on kaikista raskainta?
- Varmaankin se unenpuute, mikä tosin on vähän nyt helpottanut. Kauhulla kyllä odotan sitä uhmaikää, missä tulen tarvitsemaan pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä.

torstai 16. maaliskuuta 2017

Taapero pitää kiireisenä

Täällä ollaan tultu siihen tilanteeseen, jossa vanhemmilla pitää olla silmät selässä ja vaaditaan nopeaa reaktiokykyä. Ylimääräisiä sydämmen tykytyksiä on ollut jo useita kun opittiin se kiipeily, jota nyt harrastetaan koko ajan. Kiivetään tuolille ja siitä pöydille, jossa sitten nauraa käkätetään kun äiti tulee ja nostaa alas. Sen seurauksena tuolit on nykyään kaadettuna lattialla ja sohvallakin oli yhdessä vaiheessa esteitä, ettei sinne pääse mutta oppi ne lopulta siirtämään pois, niin nyt ei sitten pysäytä mikään. Sohvalla kontataankin vauhdilla päästä päähän ja kauhulla odotan sitä kun oppii kävelemään ja juoksemaan, että milloin sieltä pian tullaan pää edellä lattialla.

Myöskin keittiön kaappien ja laatikoiden tyhjääminen on lempipuuhaa ja sinne laatikkoon kiipeäminen vasta mukavaa onkin. Pitäisi kyllä hankkia niitä lukkoja, mutta saapa nähdä pitääkö nekään pois laatikoilta ja kaapeilta. Sitten kun ei johonkin pääse niin pää kolmantena kontataan jo seuraavaan paikkaan. Toisena on sitten vessa kun ne vessankannet opittiin nyt aukaisemaan ja tänään huomasin kun poika siellä piteli kättä vessanpöntössä ja läiskytteli vettä. Vielä ei ole sentäs tavaroita pöntöstä löytynyt, joka varmaan jossain vaiheessa myös tapahtuu jos vessan ovi unohtuu auki.

Tylsiä hetkiä ei kyllä ole ollut ja vauhti todennäköisesti tuosta vain kiihtyy kun opitaan kunnolla kävelemään ja juoksemaan. Kauhulla sitä odotellessa... 😅

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Kaverikirja -haaste

Kiitos haasteesta Anna-Kaisa - Valkeela! Tätä olikin hauska tehdä, vaikka piti kirjoittaa kaksi kertaa kun ensimmäisen onnistuin väärää nappia painamalla tyhjentämään, jonka jälkeen pääsi muutama ärräpää ja aloitin alusta 😅

Nimeni on: Laura

Jotkut tosin kutsuvat minua: Lara, Larski tai Pinatsu (tämän keksi isäni muistaakseni joskus ;D) tosin lempinimillä kutsutaan todella harvoin.

Olen syntynyt vuonna: 1991, eli olen siis mielestäni vielä nuori ja hyvän ikäinen tullessani äidiksi.

Lapsuuskotini langallinen numero oli: Langallinen numero on vieläkin käytössä ja loppuosa on -572. :)

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Eläinhoitaja

Mutta isona minusta tulikin: Suurtalouskokki ja äiti, mutta haaveissa on vielä opiskella siksi eläinhoitajaksi.

Täydellinen puoliso on: Huumorintajuinen, rehellinen, samat mielenkiinnot ja haaveet, tukee ja kuuntelee minua. Hyvä ulkonäkö on vain plussaa ja minusta se luonne ratkaisee enemmän.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Nukkuisin enemmän ja viettäisin enemmän aikaa miehen kanssa, mitä ei ole aina miehen reissutyön takia. Nyt ei ole onneksi ollut niin paljon työmatkoja
Uuden postauksen kirjoittamista. Kissa nukkuu ihan väsyneenä lattialla ja vanhat 1v synttäreillä olleet ilmapallot lojuu vieläkin olohuoneessa :D
Harrastan nyt: Vaunulenkkeilyä, sählyä, juoksemista ja blogin kirjoittamista.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä: Lasillisia harvemmin tulee otettua ja Spotifysta en ole enää pitkään aikaan kuunnellut musiikkia. :) Noin 10v vanhaa mp3-soitinta olen soittanut ja naureskellut, mitä kaikkea sitä on tullut joskus kuunneltua ja Youtubesta soittanut vanhoja kappaleita ja muistellut menneitä.

Noloin tv-ohjelma, josta pidän: Salkkarit, mutta sitä ei ole tullut enää niin paljon katsottua kun mielenkiinto on mennyt samoihin toistoihin.

Bravuurini keittiössä (viinin lipittämistä ei lasketa): Leipominen, ainakin sämpylät. Mies on nyt innostunut kanapastasalaatista ja sitä teenkin nykyään melko usein.

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun: Elokuvissa on surullinen tarina tai loppu.

Lapsuuteni lempilelu: Baby born -nukke, kuten myös pelaaminen Nintendolla ja Playstationilla sisarusten kanssa, sitä kun eli sellaisessa poikalaumassa :D

Lempilelu nykyään: Pojan lelut, sekä kännykkä ja ipadi.

Salainen paheeni: Piilotan karkkeja talteen kun meillä herkutellaan vain viikonloppuisin. 😅

Eikun se ihan oikea salainen paheeni: Sitten syön ne alkuviikosta pois, jonka jälkeen harmittaa kun loppuviikoksi ei jäänyt enää mitään 😜

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut: Elä ja nauti, äläkä jää miettimään menneitä, asiat järjestyy tavalla tai toiselle ja kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohtelevan.
Haastan kaikki, ketkä tämän nyt haluaa tehdä! 😊

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Kysy minulta?

Edellisestä kysy minulta -postauksesta on kulunut jo jonkin aikaa ja ajattelin, että nyt voisi kokeilla tehdä uudestaan. Näitä on ollut kiva lueskella muiden blogeista ja katsotaan nyt miten kysymyksiä tulee. Nyt saa siis laittaa kaikenlaisia kysymyksiä tulemaan, mutta toivon että ne ovat asiallisia. Kysymyksiä voi laittaa maanantaihin 20.3 asti, joista kokoan sitten oman postauksen, jos niitä toivottavasti tulisi enemmän kuin viisi.

Tänään olikin ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä. 💛 mukavaa maanantaita ja laittakaahan niitä kysymyksiä tulemaan. :)