keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Rv 15+6 / Toinen neuvola

Tänään oli toinen neuvola ja tuli pino lappuja täytettäväksi seuraavaa kertaa varten, joka on sitten rv 22+5. Keskusteltiin omasta hyvinvoinnista, perhe-elämästä ja minkälaiset vanhemmat halutaan lapsillemme olla. Muutama kyynelkin tuli itkettyä käynnin aikana kun tunteet nousi pintaan, mutta muutenpa käynnistä jäi hyvä fiilis. Sydänäänet oli mukava päästä kuulemaan, vaikka niitä kuuntelen kotona melkein päivittäin.

Paino nousee samaa tahtia, mitä esikoisesta näilläviikoilla ja saapa nähdä tyssääkö painonnousu tälläkertaa kun päästään puolivälin yli. Esikoisesta nimittäin nousi loppuraskaudessa rv 23-40 enää sen kilon ja ne kaikki tulikin jo siinä alussa. Saapa nähdä, miten tälläkertaa nousee ja nyt saisi tulla yli 10kg kun viimeksi päästiin siihen 7kg, joka laski jo kahdessa viikossa siihen, mitä olin ennen raskautta.

Vointi on edelleen hyvä, vaikka iskias meinaa nyt välillä kipuilla ja tukivyö odottaisi kaapissa, mutta en ole nyt vielä paljon käyttänyt kun kivut eivät ole jokapäiväisiä. Laskettu aika tosin aikaistui päivällä ja huomenna vaihtuukin sitten jo rv 16+0 ja 17 viikko käynnistyy. :)

Rv 15+6 (Rv 9+5)
Paino : +2,2kg (+1,5kg)
Verenpaine: 103/70 (109/65)
Hemoglobiini: - (130)
Syke: 145+

perjantai 18. toukokuuta 2018

Rv 15+1

Niin se aika rientää ja tuntuu, että tämä raskaus on mennyt oikein vauhdilla. Enää ei ole kuin 5 viikkoa rakenneultraan, missä sitten selviää kumpiko tuola oleskelee ja omat fiilikset välillä vaihtelee, mutta olen melko varma sukupuolesta.

Tämä raskaus on ollut todella helppo esikoisen raskauteen verrattuna ja myönnän, että välillä olen ihan unohtanut, jotta tässä edes ollaan raskaana. Maha näyttää kasvavan tässäkin raskaudessa hitaasti ja en kyllä tiedä, missä piilossa nämä vauvat mulla oleskelee tai ovat vain niin pienessä tilassa tuola.

Ensi viikolla kutsuu myös toinen neuvola ja odotan jo innolla käyntiä kun päästään kuulemaan sydänääniä. Paino on noussut hyvin ja saapa nähdä paljon tässä raskaudessa nousee.

Pähkinä rv 15+1 ❥

perjantai 4. toukokuuta 2018

Miksi kirjoitan blogia

Aloitin bloggaamisen keväällä 2013 kun meillä oli esikoisen yritystä vähän alle vuosi täynnä, kirjoittaakseni omista fiiliksistä ja tuntemuksista. Lapsettomuuden syyn selvittyä 1v6kk yrityksen jälkeen tämä koko homma tuli vasta todentuntuiseksi, että meidän tapauksessa niitä lapsia ei sittenkään vain saada, vaikka niitä ihmeitä on joillekkin tapahtunut kaikesta huolimatta. Blogi on alusta asti painottunut suurimmaksi osaksi vauvakuumeiluun, lapsettomuuteen, lapsettomuushoitoihin ja odotusaikaan, mutta välillä myös meidän arkeen tai omaan elämääni.

Kirjoittaminen on minulle vähän kuin harrastus tai päiväkirja, minne voin kirjoittaa ylös kaiken ja muistella myöhemmin niitä aikoja. Myös vertaistuki on ollut minulle tärkeää kun on tiennyt, että on muitakin lapsettomuudesta kärsiviä ja on ollut ihana lukea muiden onnistumistarinoita ja valitettavasti myös niitä huonoja kun lasta ei ole hoidoista huolimatta suotu. Toivon, että oma blogi toisi jollekkin saman asian kanssa kamppailevalle toivoa, ettei kannata vielä luovuttaa ja se tärkein aarre voi olla tiedossa jo ihan nurkan takana.

Olemme olleet kaikesta huolimatta onnekkaita, että raskaudet on alkaneet hoitojen avulla melko helposti, jo siitä toisesta tai kolmannesta alkionsiirrosta. Meille on suotu jo yksi ihana lapsi hoidoilla, jonka seuraksi tulisi loppuvuodesta myös se toinen ihme, jossa ollaan nyt onneksi jo ihan  turvallisilla vesillä. Silti se pieni menettämisen pelko on vielä takaraivossa, mutta yritän olla siitä välittämättä johon en voi millään lailla vaikuttaa. Yritän tästä nyt nauttia ja kun olen löytänyt dopplerilla vihdoin sydänäänet niin se helpottaa tätä omaa pelkoa. :)