lauantai 30. syyskuuta 2017

PP 9 - Tein raskaustestin

Päivät on kuluneet vauhdilla ja suunnittelin tekemistä tälle viikolle, että aika kuluisi nopeammin. Oireita ei ole ollenkaan ja en voi kyllä yhtään sanoa onko tärpännyt. 

Tänään PP 9  menin tekemään testiä, vaikka meinasin odottaa sunnuntaihin. Kastoin tikun ja laitoin hetkeksi aikaa sivuun ja hetken päästä katsoin testiä, jossa olen näkevinäni viivanpaikkaa tai näen omiani. Avasin vielä erikseen testin, että näkyisi paremmin. Huomenna tai parin päivän päästä ajattelin tehdä uuden testin, mitä näyttää ja vähän kyllä jännittää. Verikoe kutsuu viiden päivän päästä niin saadaan selvyys tälle hoidolle :)

tiistai 26. syyskuuta 2017

PP 1 — PP 5

Siirron jälkeen oli hyvä fiilis, vaikka tunnelmaa vähän laski että toinen alkio menetettiin ja seuraavaksi pitäisi aloittaa hoidot alusta jos raskaus ei tästä hoidosta ala. Päivät on menneet nopeasti kotiseudulla ja pojan kanssa touhutessa. Olenkin viikolle järjestänyt menoja, että saan ajatukset pois koko raskaus mahdollisuudesta ja ainakin vielä se on onnistunut.

Tuntemuksia ei pahemmin ole ja vähän meinaa toiveet olla nollissa, vaikka onhan tässä vielä aikaa 9 päivää verikokeeseen. Raskaustestin ajattelin tehdä varmuuden vuoksi PP 10 eli viiden päivän päästä, niin tiedän millä mielellä voin valmistautua verikokeen tulokseen. Se voi olla vielä liian aikaista tuolloin, mutta toivon silti jospa tärppi olisi kuitenkin käynyt. Oireita ei ollut myöskään keskenmenneestä pakastealkionsiirrosta 2015, niin pidän kovasti sormia ristissä ja toivon parasta. :)

torstai 21. syyskuuta 2017

Alkionsiirto ohi


En ole kyllä hetkeen jännittänyt näin paljon ennen siirtoa kun siirtoon pääsy oli kierron alussa vielä vähän epävarmaa, mutta onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin. Siirto oli vasta päivällä ja mies pääsi hyvin töistä sillä välin olemaan pojan kanssa, että pääsin lähtemään. Vähän jännitti kun kyseltiin kuulumisia ja pääsin yli kahden vuoden tauon jälkeen makaamaan tutulle tuolille ja valmistautumaan siirtoa varten. Se olikin nopeasti ohi ja näyttivät vielä, missä se alkio on. Lopuksi toivottelivat tsemppiä ja onnea matkaan. Toinen alkio valitettavasti oli huono, ettei sitä kannattanut enää säilyttää niin nyt meillä on sitten pakkanen tyhjä ja jos en tästä raskaudu niin hoitorumba alkaa kokonaan alusta. Lämmintä kaurapussia pidin siirron jälkeen mahan päällä, kuten tein esikoisenkin kohdalla ja toivon, että pikkuinen tarraisi kiinni! :)

perjantai 15. syyskuuta 2017

Ovulaatioplussa ja alkionsiirto

Tänään aamulla sitten sain sen plussan testiin ja soitin Fertinovaan alkionsiirtoa varten. Siirto on ensi torstaina ja Lugesteronin aloitan maanantaina. Torstaina pitää vielä soittaa onko ne alkiot selviytyneet sulatuksesta ja päästäänkö siirtoon. Nyt rupesi jännittämään kun olin jo toivoni menettänyt tämän kierron suhteen. Meillä on 2 viiden päivän ikäistä alkiota pakkasessa ja pitää nyt toivoa, että selviävät torstaina sulatuksesta :)

torstai 14. syyskuuta 2017

Lapsettomuusmuistelua, lapsilukua ja ovulaation odottamista

Jätimme ehkäisyn kun olin vielä 20v ja täytin pari kuukautta myöhemmin 21. Silloin elin vielä siinä toivossa, että pian meistä tulisi perhe ja perhoset pyöri vatsassa jännityksestä. Kun kuukaudet ja vuodet kului alkoi epätoivo, suru pyöriä mielessä ja tulisiko meistä koskaan perhettä. Lapsettomuuden syy kun selvisi olin toisaalta huojentunut ja toisaalta surullinen miehen puolesta, koska ei todennäköisesti tulla saamaan lapsia ilman lapsettomuushoitoja. Ensimmäiset hoidot kun alkoi olin ensimmäistä kertaa toiveikas, että meillä on mahdollisuus lapsen saamiseen ja tehdään kaikkemme sen eteen, ettei sitten tule myöhemmin kaduttua kun ei tullut tehtyä. Ensimmäisestä pakastealkion siirrosta sain sitten sen plussan ja olin onneni kukkuloilla, että vihdoin meistä tulisi perhe ja nyt ei voi enää mikään mennä pieleen. Tuli keskenmeno ja maailma romahti. Töissä kävin keskenmenosta huolimatta ja yritin suoriutua töistä, mutta kotona romahdin aina itkuun. Mies lohdutti parhaansa mukaan ja tiesin sen olevan hänellekin rankkaa aikaa, vaikka ei tunteitansa näyttänytkään.

Toinen icsi-hoito toi uuden plussan kun olin 23v (täyttämässä 24v parin kuukauden päästä) ja sen jälkeen tunteeni olivat melko sekaisin uskallanko siitä iloita jos tämäkin viedään minulta pois. Viikot kului ja raskaus meni onneksi hyvin loppuun asti ja terve poika syntyi rv 40+5. Lapsen syntymän jälkeen meni hetki kun tajusin, että hän on oikeasti tässä ja me ollaan nyt perhe. Mies on ollut ihana ja on päästänyt minua menemään yksin kauppaan, tapaamaan ystäviä tai lenkille ja on tukenut kun olen meinannut menettää järkeni imetyksen kanssa. Välillä kuitenkin on tullut pieniä erimielisyyksiä asioista, mutta ollaan saatu asiat aina puhuttua halki. Väsyneenä tai nälkäisenä huomasin aina olevani kiukkuinen ja mies ymmärsi sen, että en aina tarkoita sanomisiani ja pienen lepäämisen ja syömisen jälkeen olen jo oma itseni. Ensimmäinen vauvavuosi oli ihana, mutta myös kovin rankka tiheiden heräämisten kanssa ja ymmärrän nyt, miksi jotkut parit eroaa silloin.

Toinen lapsi meillä oli haaveissa pienellä ikäerolla ja vähän harmitti kun kuukautiset alkoi vasta pojan ollessa 1v3kk ja ei päästy ennemmin jatkamaan hoitoja. Imetys vaikutti siihen, ettei kuukautisia tullut ja alkoivat vasta sitten kun pääsin siihen yhteen imetyskertaan vuorokaudessa. Lapsiluku meillä on se 2-3 lasta ja jos vielä kolmatta yritetään niin aion lopettaa imetyksen ennemmin. Mies on sen kolmen lapsen kannalla, mutta mä en ole vielä päässyt ratkaisuun lapsiluvusta, jos saataisiin ensin edes tämä toinen lapsi niin voisi miettiä asiaa. Ovulaatiota en ole saanut vieläkään testiin ja nyt mennään kuitenkin jo kp 17 ja ajattelin sunnuntaihin asti testata ja lopettaa sitten. Valkovuodon määrä on ehkä nyt vähän suurentunut, että ovulaation ei pitäisi olla enää kaukana, ellei se sitten jää tässä kuussa kokonaan tulematta.

tiistai 12. syyskuuta 2017

Tatuointikuume

Nyt se on iskenyt, nimittäin tatuointikuume! Nettiä on tullut selattua pari viikkoa, mikä on omaa silmää miellyttänyt ja karsinut niitä sitten pois kun on löytynyt vielä parempi. Paras näistä on lapsi ja äiti, jonka alla on lasten syntymäajat ja sen olen ajatellut ottavani tässä lähiaikoina, kunhan vielä tiedän mihin sen ottaisi kun se olisi minun ensimmäinen tatuointi. Kissa tatuointi tulee toisena, koska mulla on kaksi kissaa ja kolmantena höyhen lentävillä linnuilla.

Olen haaveillut tatuoinnin ottamisesta jo monta vuotta, mutta en ole saanut aikaiseksi sitä iholleni asti. Nyt olisi tosiaan tarkoitus ottaa kuun lopussa vihdoin tatuointi ja vähän kyllä jännittää :)

Siinä mun top 4 lempi tatuoinnit, mistä pidän! Minkälaisia tatuointeja muilla on? :)


maanantai 11. syyskuuta 2017

Seurantaultra 2

Tänään kävin uudestaan ultrassa ja nyt sitten näkyikin vasemmalla puolella johtofollikkeli, mutta sen koko meni multa ohi. Ovulaatiotestien tekeminen jatkuu siis vielä ja toivon, että saisin tässä viikolla ovulaatiotestiin plussan niin voisin soittaa Fertinovaan ja kysellä siirtoon pääsystä. Saapa sitten nähdä päästäänkö tässä kuussa siirtoon asti :)

perjantai 8. syyskuuta 2017

Seurantaultra

Tänään oli ultrakäynti, jossa ei löytynyt ollenkaan johtofollikkelia, useampi 11mm sielä kyllä oli ja limakalvo oli 5,8mm. Maanantaina käyn vielä varmuuden vuoksi uudestaan jos sieltä löytyisi jotain, mutta eipä ole kovin korkeat fiilikset. Turhauttaa kun näyttävästi menee tämäkin kierto sitten penkin alle, mutta lopullisen tuomion kuulen sitten maanantaina. Vielä on pieni toivonkipinä yllä, mutta olen kuitenkin jo valmistautunut siihen, että lokakuussa yritetään siirtoa kolmatta kertaa luonnolliseen kiertoon ja jos sekään ei onnistu niin pikkuhiljaa vaadin sitä siirtoa lääkkeelliseen kiertoon.