perjantai 21. lokakuuta 2016

Sitä vauva-arkea ja pientä vauvakuumetta

Kaikenkaikkiaa tämä vauva-arki on ollut ihanaa, vaikka välillä tämä on ollut melko raskasta ja varsinkin nyt kun miestä ei ole näkyvissä kotona kuukauteen. Ensimmäisestä viikosta ollaan kuitenkin jo selvitty, jee. Arki on kuitenkin vähän helpottunut kun poika viihtyy hyvin jo lattialla lelujen parissa niin voin rauhassa tehdä ruoan tai syödä ja poika ei ole enää niin tississä kiinni, mitä pienempänä. Äidin perään kuitenkin välillä itketään jos menen liian kauaksi tai jos joutuu jonkun muun syliin ja huomaa, ettei se olekkaan äiti mutta ehkä tämä vierastaminenkin jossain vaiheessa helpottaa. Poika oppi lähipäivinä istumaan ilman tukea, konttaamaan ja tänään päätti nousta pystyyn tukea vasten, että saapa nähdä milloin se päättää ruveta kävelemään.

Yöt on nyt vaihdellut sillä 1-4 herätyksellä ja on ollut luksusta herätä melkein viikon verran vasta yhdeksän jälkeen ylös. Aamuisin nostan pojan viereeni makoilemaan ja saan aina hirveästi ihania kuolaisia pusuja kun poika hyökkää suu ammollaan mun naamalle :D Aamupalan ohessa tai sen jälkeen höpötellään pojan isille skypessä, joka menee yleensä sen jälkeen nukkumaan kun me vasta heräillään tähän päivään. Poika tosin on näistä puheluista vielä hämmillään, mutta eiköhän jossain vaiheessa vielä ymmärrä jotain kun tuosta enemmän kasvaa. Siirryttiin pojan kanssa nyt kaksiin päikkäreihin, että se helpottaisi vähän paremmin yöunille nukahtamista ja on ainakin nyt auttanut. Päivisin käydään kerran tai kaksi kertaa ulkona vaunulenkillä tai pihalla vähän keinumassa, josta poika tykkää kovasti. Iltaisin puuhaillaan lelujen parissa, käydään kylvyssä, syödään iltapala ja pestään niitä kahta helmeä suussa, jonka jälkeen siirrytään rinnan kautta nukkumaan.

Pikkuhiljaa olen huomannut salakavalasti minulle iskeneen pientä vauvakuumetta kun huomaan välillä katsovani haikein fiiliksin vanhoja kuvia odotusajalta tai kuvittelevani minkälaista olisi jos meillä olisi toinen lapsi. Olen huomannut myös pientä kateutta ilmassa kun jotkut odottavat jo toista tai neljättä lastaan ja jotenkin luulin, että tämä vaihe olisi mennyt jo ohi koska en ole enää lapseton. Myös mies on jonkin verran höpissyt toisesta lapsesta, joka tuntuu vain kasvattavan tätä tunnetta, mutta ehkä ei kuitenkaan ihan vielä. Odottelen kuitenkin tässä vähän malttamattomana, milloin ne ensimmäiset kuukautiset mahtaisi alkaa ja varmaan tämä imetyskin vaikuttaa, ettei niitä vielä näy. Ajattelin kuitenkin pikkuhiljaa vähentää pojan imetyskertoja siihen vuoden ikään mennessä, että voi jossain vaiheessa miettiä uusia hoitoja. Siihenkään ei tosin ole enää kun vaivaiset 4 kuukautta! Niin, mihin tämä aika juoksee?

Monesti olen käynyt päässäni läpi minkälaista se olisi kahden lapsen kanssa, miten saan annettua huomiota yhtä paljon molemmille ja miten pärjään yksin silloin kun mies on työmatkoilla pitkiä aikoja. Myös poika pitäisi opettaa toisen lapsen tullessa kuivaksi niin ei tarvitsisi enää kahden vaippoja vaihdella, joka helpottaisi tilannetta. Tiedän, että se tulisi olemaan rankempaa, mutta uskon sen olevan kaiken sen arvoista. :)

Hyvää viikonloppua! <3

9 kommenttia:

  1. Minulla alkoi kuukautiset heti kuukauden sisään siitä, kun vähensin yöimetyksiä 11 kk ikäisenä, että tuli ensimmäistä kertaa toistuvasti yli 6 h tauko, sitä ennen kävi rinnalla vähintään 2 h välein. Tämähän on tietysti yksilöllistä, mutta monella se taitaa vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla myös yöimetyksen vähentäminen tiedossa tässä jossain vaiheessa niin jospa ne kuukautiset sieltä sitten alkaa tai sitten ei :)

      Poista
  2. Mulla poika on nyt 10,5 kk eikä oo vielä menkat alkanu. Nyt vajaan viikon on ollu yösyötöt pois. Illalla klo 20 syö ja seuraavan kerran aamulla kuudelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saapa nähdä kun yöimetyksen lopetan, milloin kuukautiset alkaa ja varmaan tässä menee oma aikansa siihen. :)

      Poista
  3. Se unohtui sanoa että esikoisen jälkeen alkoi menkat 8,5 kk synnytyksestä.

    VastaaPoista
  4. Odotan jo malttamattomana paluuta takaisin tähän meidän taaperoarkeen ilman koulua ja mitään muuta turhaa ylimääräistä joka veisi liikaa yhteistä aikaa oman lapsen kanssa.

    Vielä 4 viikkoa tarvitsisi jaksaa työssäoppimista + näytöt jotka stressaavat todella paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vielä hetken joudun odottamaan taaperoarkea, että minkälaista se on.

      Tsemppiä työssäoppimisen kanssa! :)

      Poista
  5. Täällä kanssa kova toisen lapsen kaipuu. Meillä myös ICSI-alkuinen poika, joka sai alkunsa kohtuu helposti 1.ICSIN 1.PAS:ista. Toista lasta ollaankin nyt sitten yritetty lapsettomuushoidoissakin jo 1,5 vuotta, tällä viikolla edessä (jos sulatuksesta selviää) niin 5.PAS... Väsymys tähän kaikkeen alkaa olla jo kova, ja tuntuu ettei me koskaan toista lasta saadakaan ja oli virhe alkaa edes toivoa sitä... Saa nähdä miten meille käy! Tämä kaipuu vaan alkaa olla aika tuskaa jo :(

    Tsemppiä siis kovasti teidän uudelle rankalle tielle, sitten kun siihen olette valmiita lähtemään! <3

    Terkuin Josefiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä teille hoitoihin ja toivottavasti ne pian tuottaisi tulosta! <3

      Saapa nähdä, miten meidän toisen taipaleen kanssa joskus sitten käy kun ne aloitetaan.

      Poista

Kiitos kommentista! :)