keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kolme vuotta

Tänään tuli kolme vuotta yritystä ja samalla vaihtui myös rv 7+0. Raskausviikot laskin siis väärin, kuten moni kertoi. Vielä on melko sekavat fiilikset, että olen yhtäkkiä rv 7 kun viimmeksi päästiin vain rv 5+2. Viiden päivän päästä kuitenkin selviää löytyykö kohdusta pikkuista ja sykettä. Kovasti toivon, että löytyisi ja kaikki olisi muutenkin hyvin.

Tähän kolmeen vuoteen on kuulunut paljon pettymyksiä ja vuodatettuja kyyneliä. Moni muu on siinä ajassa saanut yhden tai kaksi lasta ja tuntui, että ei itse pääse sitä koskaan kokemaan. Raastavinta oli, joka kuukausi pettyä kun kuukautiset alkoi ja ei taaskaan onnistunut raskautumaan. Monesti tuli mietittyä, missä on vika kun mitään ei tapahtunut, kunnes sitten löytyikin syy lapsettomuudelle. Tuntui pahalta miehen puolesta ja olisin mieluusti ottanut sen syyn itselleni jos olisin voinut. Pääsin lapsettomuushoidoissa yllättävän helpolla, koska en koskaan kärsinyt edes hyperstimulaatiosta. Tosin koskaan ei edes tullut monta munasolua tai saatu kahta alkiota enempää pakkaseen. Ainakin se on meidän kohdalla selvää, että lapsia ei tulla saamaan ilman lapsettomuushoitoja.

Vieläkin ihmettelen sitä, miten mies on alusta asti jaksanut olla toiveikas ja varma siitä, että me lapsi vielä saadaan ja rauhoitellut minua kaiken menevän hyvin ja käskenyt vielä odottamaan kun itse olen ollut malttamaton. Varsinkin nyt kun odotan varhaisultraa niin olen nyt monet kerrat meinannut varata aikaa yksityiseltä tälle viikolle, mutta mies on saanut rauhoiteltua, että kyllä sä vielä kestät tämän yhden viikon.

Aamuisin on yleensä vähän etovaa oloa ja pyörryttää. Aamupalaa olen kuitenkin yrittänyt syödä vähän väkisin, että en pyörtyisi. Suolaista ruokaa tekisi koko ajan mieli, makea ei taas niin maistu. Mahakivut on tulleet jälleen takaisin ja välillä tulee viiltäviä kipuja alavatsaan, jotka menee onneksi nopesti ohi. Kävely,- ja pyörälenkit piristävät kummasti olotilaa ja pientä jumppaa olen yrittänyt tehdä myös päivittäin ja ottamatta liikaa stressiä jokapäiväisestä liikkumisesta. Koitan ottaa rennosti ja nauttia kesästä. :)

Nyt heinäkuulle on paljon suunnitelmia ja joka viikonloppu on jotain menoa. Suunnitellaan miehen kanssa syyslomalle jotain reissua ulkomaille kun meidän kesälomat on nyt eri aikaan. Toivottavasti se nyt vain onnistuisi. Heinäkuun lopussa on tiedossa pientä mökkeilyä hyvien ystävien seurassa ja odotan reissua jo innolla! :) Ihan mukava kesä tästä on tulossa, vaikka ei sitä hellettä nyt paljon olekkaan ollut. Tästä tuli melko sekainen teksti, mutta toivottavasti ymmärrätte jotain.  :)

4 kommenttia:

  1. Hei! Hyvältä kuulostaa! Siis tilanne nyt. Tsemppiä tulevaan ultraan. Olen se, joka kommentoi aiemmin sinulle siitä testailusta ja siis ivf-hoidolla raskaaksi tullut , sinua päivälleen tasan 2 vk edellä :) meillä näkyi ultrassa syke rv 7+5 ja uskomattomalta tuntui. Juuri rv 7 ja vielä rv 8 minulla oli myös aika kovia mahakipuja, jotka tuntui kyllä ikäviltä ja mietin niitä mutta nyt ovat loppuneet. Pahoinvointia on täällä iltaisin enemmän kuin päivällä. Päivä kerrallaan eteenpäin, olen varma että pian näet pienen läpättävän sydämen ruudulla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! ♥ Muistan sinut kyllä. :) Odotan jo innolla ultraa ja pienokaisen näkemistä. Sitten varmaan tämä raskauskin tuntuisi todellisemmalta. :) Olen vielä itse selvinnyt pelkällä huonolla ololla, mutta vähän kauhulla odotan joudunko pian halailemaan vessanpönttöä. :D

      Poista
  2. Meillä tuli myös kolme vuotta yritystä siinä rv 7 aikoihin suunnilleen :) Tsemppiä ja kaikkea hyvää tulevaan ultraan <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)