Muutto takanapäin

Huhhuh! Oli kyllä muutossa urakkaa, vaikka meni viisi tuntia kaikenkaikkiaan tavaroiden viemisessä uuteen asuntoon. Pikkuhiljaa on saatu kämppää johonkin kuntoon ja tavarat ovat löytyneet oikeille paikoilleen. Ensimmäiset kaksi yötä meni patjalla nukkuessa, kunnes päätettiin sänky koota. Ihan perinteistä monelle! :D Kissatkin ovat yllättävän hyvin tottuneet uuteen asuntoon, vaikka pelkäsin että rupeavat käyttäytymään erilailla. On tämä kyllä ihan hyvä asunto, vaikka täällä näin väliaikaisesti asutaan, kunnes löydetään se omakotitalo.

Täällä odotellaan jo malttamattomana 9 päivän päästä olevaa varhaisultraa ja on kovat pelot siitä, onko kohdussa lopulta elämää. En kyllä tiedä, miten kestän jos sielä todetaankin huonoja uutisia. Jospa niitä oireita tulisi pian niin tämä raskaus tuntuisi jotenkin todelta. Ei tässä tunne olevansa edes raskaana vaan odottaa vain, koska vuoto mahdollisesti alkaa. Ne pelot kun näyttää jatkuvan vielä raskautumisen jälkeenkin.

Pidemmällä kun viimmeksi

Viimmeksi rv 5+2 oli elämäni surkein päivä kun heräsin aamulla tunteeseen, etten ole enää raskaana. Samana päivänä raskaustestissä oli enää yksi viiva.

Tänään eletään rv 5+1 ja testit näyttää edelleen vahvaa plussaa ja sain digitestiin myös ensimmäistä kertaa raskaana 3+. Fiilikset on tällähetkellä helpottuneet, koska olen pidemmällä kun viimmeksi. Yhden anonyymin pyynnöstä päätin, että en enää tämän etapin jälkeen testailisi ja yritän lupauksen pitää. Yritin myös varailla aikaa varhaisultraan rv 6, mutta kun kovin moni paikka ei siihen suostunut ja hinta oli kaikilla lähemmäs 200€ niin päätin odottavani siihen rv 7 kun on se oikea varhaisultra. Vielä on siis kaksi viikkoa odottamista, joka tuntuu tällähetkellä kidutukselta. Oireita ei oikeastaan olen sen kummemmin. Huono olo tulee jos ei ole syönyt moneen tuntiin, mutta helpottuu syömällä. Pitäisi nyt vain muistaa syödä parin tunnin välein, ettei välit jää turhan pitkiksi.

 Juhannus meni hyvin syödessä ja iltaa istuessa. Mies sai sitten juoda minun puolesta kun minä väitin olevani kuski ja ehkä anoppi jo vähän epäilee raskautta kun en kahtena iltana mitään ottanut. Ainakaan ei uskaltanut kysyä sitä suoraan kun viimmeksi kemiallisen raskauden jälkeen puhui jo uudesta raskaudesta ja sanoin suoraan, että "tuskinpa tässä ollaan vielä pitkään aikaan raskaana". Eipä sitä silloin itsekkään uskonut, että jo seuraava siirto tuo uuden plussan. Tällä viikolla on melko kiireistä kun tänään on muutto ja itselläni vaivaa edelleen iskias jo toista viikkoa ja jalkakin veti yöllä suonta niin on vähän kireä pohje. :D Ehkä tässä rampana pystyy olemaan jotenkin avuksi, edes laatikoiden tyhjäämisessä. :)

Sairasloma

Tässä ollaan se pari päivää sinnitelty töissä, vaikka iskias on vaivannut ja eilen esimies suoraan sanottuna passitti minut sairaslomalle kun loppupäivä alkoi olemaan melkoista tuskaa. Sanoi suoraan, että nyt pidät itsestäsi ja pienestä huolta, koska töitä ehtii tehdä myöhemminkin. No vähän epäröiden sitten lähdin tunti ennen töiden loppumista kotiin ja tänään aamulla kävin fysioterapeutilla.

Kerroin hänelle ongelmista ja oli lopulta kerrottava raskaudesta. Fysioterapeutti riemastui ihan täysin, että hyvä ettei kaulaan hypännyt ja minä posket punaisena ja silmät kostuen katsoin kun toinen niin kovasti iloitsee puolestani. Sitten sainkin litannian lappuja, missä oli odottavan selkäharjoituksia ja lantiopohjalihasten lihasharjoittelua. Monen monta kysymystä ja venytystä tuntuuko kipu siinä ja tuossa asennossa ja tehtiin muutama liike, mitkä pitäisi auttaa selkäkipuihin.

Välillä kysymykset liittyi raskauteen, miten tiedän siitä jo nyt ja montako vuotta yritettiin ja toivoteltiin fysioterapeutilta pikkuiselle terveiset. :D Oli kyllä varsin hupaisa kokemus! :)

Höpinää

Edelleen olen epäuskoinen koko raskaudesta, vaikka raskaustestit ovat vahvistuneet ja digitestikin näytti tänään raskaana 2-3. Pelottaa odottaa se kolme viikkoa jos kohdusta ei löydykkään mitään. Olen pikkuhiljaa alkanut miettimään jos kävisin kahden viikon päästä yksityisellä puolella tarkistamassa onko raskaus oikeassa paikassa, vaikka en tiedä näkyykö kohdussa rv 6+0 välttämättä vielä mitään. Siihen asti teen välillä raskaustestejä oman mielenrauhani vuoksi.

Enää vaivaiset kolme päivää töitä ja juhannuksen jälkeen alkaa muuttorumba eli pakkaaminen ja tavaroiden kantaminen. Tämä on meidän ensimmäinen yhteinen muutto eri asuntoon ja vähän ajattelen jo haikeudelle tästä asunnosta lähtemistä. Nyt kutsuukin uusi asunto ja uudet muistot! :)

Nimetön

Tunnen itseni etuoikeutetuksi kun kolmesta alkionsiirrosta tuli kaksi raskautta, josta se yksi kemiallinen. Antaisin tämän pikkuisen monelle muulle pitkään yrittäneelle, koska pääsin yllättävän helpolla näiden hoitojen kanssa ja voisin vielä hetken odottaa sitä omaa pikkuista. <3

Vaikka tämä raskaus ei ole vielä millään tasolla selvää, että se kestää loppuun asti niin se voi mennä kesken jo huomenna tai myöhemmillä viikoilla. Yritän kuitenkin mahdollisimman kauan nauttia tästä hetkestä jos jotain meneekin vikaan.

Mahakipuja tulee ja menee. Kestävät yleensä sen pari minuuttia ja loppuvat mahaa hieromalla. Olen tehnyt nyt joka päivä yli tunnin kävelylenkkejä ja tällähetkellä minua on vaivannut pari päivää iskias, jonka takia nyt viikonlopun yritän ottaa rennommin, että se paranee. Juoksuaskeliakin yritin yksi päivä ottaa, mutta alavatsaan iski heti paineen tunne niin olen suosiolla jäänyt siihen kävelyyn. Turvotus on vähän helpottanut, mutta painoa on yhä se kaksi kiloa ylimääräistä, johtuen ilmeisesti tuosta turvotuksesta. Ruoka-annos määriä olen vähän vähentänyt, syönyt enemmän salaattia ja juonut päivässä ainakin sen kaksi litraa vettä. Vedenjuonti on ainakin näin kesällä todella tärkeää ja vesipullo kulkeekin suurimmaksi osaksi mukana melkein kaikkialla mihin menen.

Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu! :)

Häkeltynyt

HCG 309

Nimetön

Itseäni pelottaa uusi kemiallinen raskaus kun viimmeksikin testit vahvistui hyvin ja yhtäkkiä ei enää ollutkaan sitä kahta viivaa. Eilisen jälkeen olevat mahakrampitkin loppui ja enää on jäljellä pelkkä turvotus ja välillä menkkamainen jomotus. On todella vaikeaa tietää, onko tässä loppujenlopuksi edes raskaana ja tuleeko jälleen uusi romahdus jos tämäkin todetaan kemialliseksi. Verikoe kutsuu perjantaina ja vähän jännittyneenä olen, mitä lukema näyttää.

Seuraavan raskaustestin teen joskus ensi viikon puolessavälissä, että tiedän tuleeko digitestiin sitä, raskaana 2-3 ja vahvistuuko viivat. Toivoisin niin, että tämä menisi hyvin loppuun asti ja ei tarvitsisi syksyllä valmistautua uuteen siirtoon! ♥

PP 7 Ma 8.6

PP 8 Ti 9.6

PP 9 Ke 10.6

Mahakipuja

Melkoista kyllä tämä mahan särkeminen, välillä särkee vähemmän ja välillä enemmän. Yöllä heräsin mahakipuun ja tuskailin kivun kanssa jos meneekin kesken. En ole uskaltanut vielä ottaa särkylääkettä kun pelkään siitä olevan haittaa. Välillä taas on ollut menkkamaista nippailua, että nyt se vuoto pian alkaa mutta ei ainakaan vielä ole mitään näkynyt. Kunpa tämä ei enteilisi keskenmenoa, koska mieluusti haluaisin tämän pikkuisen jo pitää. ❤️

Sanaton

Tällähetkellä ei ole sanoja sanottavaksi, olen raskaana! ♥

Eilen illalla alkoi kovasti mietityttämään nämä mahakivut kun nukkumisesta ei meinannut tulla mitään ja mahaan sattui kyykistäessä, kylkeä kääntäessä ja aivastaessa. Mieskin jo epäili, että umpisuolessa on jotain ja pitäisi varmaan käydä lääkärissä. :D

Aamulla kävelin suoraan vessaan laittamaan tukilääkitystä ja samalla päätin piruuttani testata kun ei tälläistä mahakipua ole koskaan ollut. Vielä on vaikea käsittää koko tilannetta ja kovasti pelottaa uusi kemiallinen. Nyt menen sen päivä kerrallaan ja yritän olla liikaa toivomatta jos tämä meneekin kesken. 

PP 7

PP 6

Tässä on nyt pari päivää ollut melko koviakin mahakipuja, että on saanut kaksinkerroin maata sängyssä. Vielä en tiedä liittyykö se tuleviin kuukautisiin vai mahdolliseen raskauteen. Sellaista vahvaa tunnetta raskautumisesta ei ole tullut ja jotenkin vaikea uskoa, että olisin niin onnekas jotta raskautuisin heti seuraavasta siirrosta uudestaan.

Turvotusta on aikalailla ja painoakin on tullut 2 kiloa lisää! Vähän järkyttyneenä katsoin puntarin lukemaa, että nyt pitää asialle tehdä jotain ettei tämä lihoaminen mene ihan överiksi. Tosin eipä muutama kilo nyt muutenkaan ole mulle pahitteeksi kun hoikka olen.

Ajattelin tehdä ensimmäisen raskaustestin jo keskiviikkona niin ehdin varautua perjantain verikokeeseen. Onneksi siihen ei ole enää pitkä aika! :) <3

PP 5

Tällähetkellä on vaikea sanoa onko tärpännyt, mutta olisihan se hienoa jos niin kävisi toistamiseen. Ainakin tietää, että voin raskautua hoitojen avulla. :) Nyt yritän pitää lämpöistä kaurapussia mahan päällä, mutta on hankalaa kun kissakin kovasti yrittää tulla syliin lämmittelemään kaurapussin viereen. Onpa nyt sitten tuplalämmitykset! :D

Perjantaina 12.6 kutsuu verikoe ja ehkä testailen jo ennen sitä niin tietää vähän valmistautua tulokseen. Rauhassa päivä kerrallaan eteenpäin. Enää ei ole kun kuusi päivää lopulliseen tuomioon, Jännää! <3

PP 3

Tiistaina pistin Gonapeptylin ja koko päivä menikin sen jälkeen turvotuksessa ja mahakivussa, mutta töissä kuitenkin sinnittelin loppuun asti. Esimies on muutenkin ihana ihminen. Sanoi heti, että jos tulee jotain mahakipua tai huonoa oloa niin sanon siitä samantien, jotta en sitten nostele tai rehki liikaa. :D

Olen edelleen elellyt päivä kerrallaan ja yrittänyt olla miettimättä raskaudunko vaiko en. Se tapahtuu jos on tapahtuakseen ja en voi siihen vaikuttaa. :) Lämmin kaurapussi on pysynyt yhä mahan päällä ennen töihin lähtöä ja töiden jälkeen, vaikka en tiedä onko siitä varsinaisesti mitään apua. Käytin sitä plussakierrossa niin ajattelin kokeilla nytkin.

Tuntemuksia ei oikeastaan ole ollut sen kummemmin. Tuttua rintakipua kyllä löytyy Lugesteronin jäljiltä, mutta mitään suurempaa ei ole. Katsotaan viikon päästä, mitä testi näyttää. :)

Alkio siirretty

Mies haki minut töistä ja ajettiin Fertinovaan siirtoon. Odoteltiin hetken aulassa, ennen kuin päästiin huoneeseen. Oltiin jo valmistauduttu siihen, ettei välttämättä saada pakkaseen mitään ja kyllä tuli molemmilla hymy huulille kun lääkäri kertoi, että 2 viisipäiväistä alkiota meni pakkaseen ja 1 siirretään. Siirron aikana tuntui, että lirautan kohta lääkärin päälle, mutta onneksi sain pidäteltyä loppuun asti. :D Huomenna pistän vielä Gonapeptylin tukemaan kiinnitystä ja sitten vain eletään normaalia elämää.  Lämmintä kaurapussia aion tälläkin kertaa pitää mahan päällä päivittäin, kuten viimme siirron jälkeenkin. Lopuksi toivoteltiin paljon onnea ja kaikkea hyvää, että nyt onnistuisi. :)

Voi kunpa se pikkuinen tarraisi nyt lujasti kiinni ja pysyisi mukana loppuun asti! ♥